Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Köyhyys synnyttää väkivaltaa Etelä-Filippiineillä



Filippiinien toiseksi suurinta saarta Mindanaoa kuvataan usein "luvatuksi maaksi", ja tavallaan on helppo ymmärtää miksi. Mindanaon trooppinen ja vakaa ilmasto on ihanteellinen maanviljelykselle ja matkailulle.


Saarella on yksi maailman suurimmista nikkeliesiintymistä ja huomattavat rauta-, hiili- ja kultaesiintymät. Kaksi kolmasosaa sen pinta-alasta on koskemattoman metsän peitossa, ja ympäröivät vedet ovat epätavallisen kalaisia.

Silti Mindanao on yksi Filippiinien köyhimmistä alueista. Loputtomalta tuntuva sissisota eri muslimijärjestöjen ja hallituksen joukkojen välillä on tehnyt turismin kehittämisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen mahdottomaksi.

Muslimit ovat nousseet aseisiin, koska he katsovat, että hallitus on jo pitkään jättänyt Mindanaon ja eräät muut Etelä-Filippiinien saaret vaille niiden ansaitsemaa huomiota. Heitä suututtaa myös se, että muslimialueille on muuttanut niin paljon kristittyjä että muslimit ovat vähemmistö jo lähes koko Mindanaolla.

Vielä 1900-luvun alussa muslimit hallitsivat Mindanaoa ja lähellä sijaitsevia Sulu-saaria. Nykyisin vain 20 prosenttia Mindanaon ja Sulun asukkaista on muslimeja. Alueiden kaikkiaan 23 maakunnasta vain neljä on muslimienemmistöisiä.


Petettyjä toiveita

Tyytymättömyyttä lietsovat kuitenkin ennen kaikkea taloudelliset seikat. Yli kymmenen Filippiinien köyhimmistä maakunnista sijaitsee Mindanaolla ja Sulu-saarilla. Myös lukutaidottomuus ja lapsikuolleisuus ovat muuta maata korkeammalla tasolla ja odotettavissa oleva elinikä puolestaan alempi.

Kaiken kukkuraksi muslimien asuttamat Länsi-Mindanao ja Sulu-saaret ovat selvästi vähemmän kehittyneitä kuin kristittyjen hallitsema Itä-Mindanao. Eräät kristityt maakunnat Itä-Mindanaolla kuuluvat itse asiassa Filippiinien hyvinvoivimpiin. Muslimit pitävät sitä selvänä merkkinä kristittyjen suosimisesta.

Monet muslimit toivoivat osansa paranevan, kun suurin sissijärjestö MNLF allekirjoitti rauhansopimuksen hallituksen kanssa vuonna 1996.

Sopimus päätti MNLF:n ja hallituksen joukkojen 24 vuotta käymän sisällissodan, ja hallitus myönsi autonomian neljästä muslimienemmistöisestä maakunnasta koostuvalle alueelle.

MNLF:n johtajasta Nur Misuarista tuli alueen kuvernööri. Hän vastaa myös kehityshankkeista yhdeksässä muussa maakunnassa, joissa muslimit ovat huomattavana vähemmistönä. Niissä on määrä järjestää myöhemmin tänä vuonna kansanäänestys liittymisestä autonomiseen alueeseen.

Toistaiseksi näyttää selvältä, etteivät maakunnat halua liittyä siihen. Autonomia ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut elinolojen paranemiseen, ja monet pitävät Misuaria epäonnistuneena johtajana.


Vahvat haastajat

Misuarin mukaan hallitus ei ole antanut hänelle läheskään riittäviä resursseja kehityshankkeiden läpiviemiseksi. Hän sanoo budjettinsa olevan niin pieni, että se riittää tuskin virkamiesten palkkojen maksuun.

Misuari on joka tapauksessa menettänyt suuren osan muslimien keskuudessa nauttimastaan tuesta. Monet pelkäävät myös, että pettyneet MNLF:n jäsenet loikkaavat aseellista taistelua käyvän MILF-järjestön riveihin, jos autonomia ei pian ala hyödyttää muslimiväestöä.

MILF erosi MNLF:stä vuonna 1978 ja on sen jälkeen käynyt erillistä aseellista kamppailua hallitusta vastaan. MILF ei hyväksynyt rauhansopimusta neljä vuotta sitten ja vaatii viidessä maakunnassa kansanäänestystä kokonaan itsenäisen muslimivaltion luomisesta.

MILF:n johtaja Salamat Hashim sanoo, että järjestöllä on yli 100 000 aseellista tukijaa. Hallitus puolestaan arvioi, että MILF:n taistelijoiden määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana 5 000:lla ja on nyt noin 16 000.

Mm. kahta suomalaista Jolon saarella panttivankeinaan pitävällä äärijärjestöllä Abu Sayyafilla sen sijaan on vain muutama sata jäsentä.

Filippiinien entinen puolustusministeri ja nykyinen senaattori Juan Ponce Enrile varoittaa, että MILF on jo niin vahva, että se voi käydä täysimittaista sotaa Länsi-Mindanaolla. Enrilen mukaan MILF saa tukea mm. Afganistanista ja kansainväliseltä terroristilta Osama bin Ladenilta.

Filippiinien hallitus näyttää puolestaan päättäneen pyrkiä lyömään MILF:n sotavoimalla. Filippiiniläiset muslimit ovat siis noidankehässä. Jatkuvat taistelut estävät talouden kehittymisen, ja köyhyys taas ruokkii MILF:n aseellista kamppailua.

STT-IA
9.6.2000


Ulkomaat -sivulle