Suomen EU-jäsenmaksu kasvanee
Suomen maksuosuus EU:n budjetista kasvaa ensi vuonna jopa runsaalla 500 miljoonalla markalla, jos komission alustava budjettiesitys toteutuu. Hallitus lähetti torstaina talousarvioesityksen eduskunnalle tiukahkoin kommentein. Alustavassa budjettiesityksessä maksumäärärahat kasvavat viidellä prosentilla ja maksusitoumukset 3,9 prosentilla tämänvuotisesta.
Talousarvioesityksen menot ovat maksumäärärahoina 93 874 miljoonaa euroa ja maksusitoumusmäärärahoina 96 924 miljoonaa euroa. Maatalousmenojen osuus sitoumuksista on 45 prosenttia ja rakennetoimien osuus runsaat 34 prosenttia.
Talousarvioesityksen tulot ovat yhtä suuret kuin maksumäärärahojen summa eli 93 874 miljoonaa euroa.
Maksuihin käytettävät määrärahat vastaisivat 1,07 prosenttia yhteisön bruttokansantulosta. Luvussa on laskua tämänvuotisen budjetin 1,11 prosenttiin. Omien varojen sallima enimmäismäärä on 1,27 prosenttia.
Komissio on tarkistanut vuosien 2000-2006 rahoituskehyksiä. Ilman kehysten tarkistamista unioni ei voisi hoitaa erityisesti Länsi-Balkanin alueen eri määrärahatarpeita.
Komission esityksen painopisteitä Länsi-Balkanin rahoituksen lisäksi ovat kilpailukyvyn edistäminen, työpaikkojen luominen, informaatioteknologian ja eEurope-hankkeen kehittäminen, tutkimukseen ja kehittämiseen panostaminen, koulutuksen vahvistaminen sekä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan elvyttäminen.
Länsi-Balkanin hankkeiden rahoittamiseksi komissio pyytää jäsenmailta 300 miljoonan euron vuosittaisia lisäsitoumuksia vuosille 2003-2006. Se merkitsisi yhteensä 1,2 miljardin euron suuruista lisäystä kehysten enimmäismäärään nykyisiin kehyksiin verrattuna.
Hallitus suhtautuu esitykseen kriittisesti ja edellyttää, että 5,5 miljardin euron tukiesitystä vuosille 2000-2006 tarkasteltaessa tulisi ottaa huomioon alueen todelliset tarpeet ja poliittinen tilanne. Hallitus kehottaa ottamaan huomioon myös kaikkien rahoittajatahojen tarjoamat mahdollisuudet, alueen vastaanottokyvyn sekä nykyisin käytössä olevat instrumentit.
- Erityistä huomiota tulee kiinnittää Kosovon jälleenrakennuksen rahoitusavun tähänastiseen toimeenpanoon ja saavutettuihin tuloksiin. Budjetin käsittelyn yhteydessä tulisikin olla käytettävissä Kosovon rahoitusta koskeva tähänastinen arviointi, Suomen hallitus katsoo.
Agenda 2000:n rahoitus turvattava
Maatalousmenot kasvavat 7,6 prosenttia tämänvuotisesta, mikä johtuu Berliinin Eurooppa-neuvostossa sovituista suorien tukien korotuksista ja maaseudun kehittämistoimien resurssitarpeista. Rakennetoimiin komissio esittää lähes saman määrän maksusitoumuksia ja määrärahoja kuin tälle vuodelle.
Tulojen kokonaissummasta 93 874 miljoonasta eurosta perinteiset omat varat eli maatalousmaksut, sokerin tuotantomaksut ja tullit muodostavat 15 prosenttia, arvonlisäverovarat 35 prosenttia ja BKTL-varat 49 prosenttia. Loput muodostuvat sekalaisista tuloista.
Kirjelmässään eduskunnalle Suomen hallitus korostaa, että tiukan budjettikurin on jatkuttava ja olemassa olevia rahoituskehyksiä täytyy kunnioittaa.
Budjetin pitää rakentua nykyisten rahoituskehysten soveltamiseen, jotta Agenda 2000 -uudistusten toteuttaminen etenkin maataloudessa ja rakennepolitiikassa voidaan turvata. Maksumäärärahojen kasvun pitäisikin hallituksen mielestä jäädä selvästi pienemmäksi verrattuna tämänvuotiseen poikkeuksellisen nopeaan kasvuun.
- Suomi pitää tärkeänä varata riittävät voimavarat tutkimukseen ja koulutukseen sekä tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Vuoden 2001 budjetissa määrärahojen kohdentamisessa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota pienten, kasvumahdollisuuksia omaavien uuden teknologian yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseen, hallitus kirjelmöi eduskunnalle.
Suomi kannattaa myös työllisyysaloitteen jatkamista ja pitää tärkeänä, että aloitetta koskevan arvioinnin tulokset otetaan huomioon jatkotoimia suunniteltaessa. Vaatimuksena on myös konkreettinen tuki EU:n pohjoisen ulottuvuuden aloitteelle ja sen rahoitukselle Tacis- ja Phare-ohjelmista, hakijamaihin kohdistuvista liittymistukijärjestelmistä ja raja-alueohjelmien resursseista.
EU:n budjettineuvosto käsittelee komission alustavaa budjettiesitystä ensimmäisen kerran heinäkuussa.
IKK
9.6.2000
