Miksi nuoret kaahaavat liikenteessä?
Miksi rauhan aikana hyvinvointi-Suomessa nuoret miehet liittyvät yhteisöihin, joissa toimintamuotona on kuolemalla leikittely, ilman laillisen kilpailun mahdollistamaa palkintojärjestelmää?Nuoret liittyvät autoiluyhteisöihin osana vanhemmista irtautumisen kehitystehtävää ja aikuistumisen siirtymäriittiä. Itse autokiinnostus liittyy tekniseen suuntautumiseen ja vauhdin sekä seurallisuuden nautintoihin.
Autoharrastajat ovat koneromantikkoja. Autokiinnostus merkitsee suurta taloudellista ja ajallista uhrausta identiteetin , elämänilon ja sosiaalisten suhteiden vahvistamisen vuoksi.
Moottoriurheilussa menestyvässä maassa kuten Suomessa, ajokortin saaminen merkitsee auto-orientoituneille nuorille miehille vihkiytymistä lailliseen ajoharjoitteluun ja kaahailuun.
Miehet seuraavat rallikilpailuja ja ihailevat voittajia, sankareita moottoriurheilussa. Kaahailu ja legendaaristen liikennetemppujen esittely siirtyvät uusille sukupolville mekanismilla, jolla esimerkiksi nuorisorikolliset rekrytoivat jäseniä seuraavista ikäluokista.
Amerikkalaisen kriminologin Terrie E. Moffitin mukaan houkuttelevana nähty toiminta saa jäljittelijöitä, sillä uusia jäseniä rekrytoivat ryhmät ottavat itselleen vapauksia, joita nuorilla ei muutoin ole.
Tutkimuksen nuorilla sosiaalinen jäljittely ja sankaruuskuvitelmat purkautuvat muiden harrastusten puuttuessa kuvitteelliseksi ralliharrastukseksi ja rallisanastosta tutuksi tulleeksi "salaharjoitteluksi" yleisillä teillä.
Maatalouskulttuurissa ja autojen yleistymisen aikakautta edeltäneessä kaupunkikulttuurissa nuorten miesten välisen arvojärjestyksen selvittelyyn kuului ruumiillisilla voimilla kilvoittelu.
Vuosituhannen vaihteessa, teknologisoituneessa kilpailuyhteiskunnassa autolla suoritettavat rohkeuskokeet ja nopeustestit ovat syrjäyttäneet ruumiilliset voimainkoitokset.
Nuorten viikonloppuliikenne sisältää itsessään palkitsevan järjestelmän, jossa menestyneet pojat nauttivat tyttöjen suosiota ja kohonneen aseman tuomia etuja. Vauhti on seksikästä, ja tyttöjen kiinnostus poikiin suuntautuu tämän kulttuurisen elementin kautta.
Periksiantamattomuus ja rohkeus
Suomen kansalliskirjallisuudessa, kuten Linnan Täällä pohjan tähden alla -trilogiassa ja sosiologi Matti Kortteisen suomalaista yhteiskuntaa kuvaavissa teoksissa esiintyvä työn eetos heijastuu nuorten liikennekäyttäytymiseen.
Hyvinä työmiehinä tunnetut nuoret miehet siirtävät periksi antamattoman, sisukkaan työn eetoksen viikonloppuisin työyhteisöstä poikkeavaan ympäristöön, liikenteeseen.
Tuttu eetos näkyy liikenteessä ehdottomana asioiden loppuun asti viemisenä esimerkiksi kilpakaahailussa ja poliisia paetessa. Järjenvastainen terveydestä piittaamattomuus peilautuu onnettomuuslukuihin.
Perjantai-ilta on kiihkeää identiteetin ja yhteisön rakentamisen aikaa. Se merkitsee jatkuvaa rajanvetoa itsen ja toisten välillä sekä oman ja vieraiden ryhmien välillä. Nuorten viikonloppuliikenteen kaahailutilanteet ovat osa miesten mustasukkaista, äkkipikaista ja väkivaltaista reaktiota kunniaa uhkaavaa, kilpailevaa autokuntaa tai kuljettajaa vastaan.
Evoluutiopsykologiassa rohkeuden on todettu olevan ominaisuuden, joka vetää puoleensa molempien sukupuolten kiinnostuksen ja arvostuksen. Rauhan aikana erityistä rohkeutta vaativia tilanteita on niukalti, jolloin kohdettaan hakevat näyttöpaineet löytävät polttopisteen esimerkiksi komeilla "isien autoilla" ylpistelevistä kavereista.
Koko autokunta tai takapenkillä yllyttävä auton omistaja saattavat olla osallisia kilpakaahailuun. Harvoin nuori kuljettaja yksin lähtee viemään vastustelevaa matkustajajoukkoa kisaan. Tästä poikkeuksen muodostavat hermonsa menettäneet juoppokuskit, jotka jälkeenpäin, haastatteluissa, toteavat "vintin menneen pimeäksi".
Rohkeusmyytit ovat yhä turvavöiden käyttämisen esteenä. Samoin ihannoitu, salamannopea kuolema ilman "kitumisen" todennäköisyyttä, mikä on todettu myös useissa moottoripyöräkulttuuri tutkimuksissa.
Toisaalta pojilla on "tietoa" siitä, että kovavauhtisessa onnettomuudessa on suurempi todennäköisyys jäädä henkiin, jos lentää autosta ulos. Nuoret kaahaajat tutkimukseni mukaan etupenkeillä noin puolet pojista ja kaikki tytöt käyttävät turvavöitä.
Takapenkeillä sekä pojat että tytöt jättävät pääasiassa turvavyön käyttämättä myös moottoriteillä. On mahdollista, että Freudin tutkimat elämää säilyttävä vietti ja kuolemanvietti käyvät taisteluaan näissä nuorissa.
Alkoholi ja kanssakäyminen
Kamppailu kunniasta on erityisen kiivasta eri paikkakunnilta tai eri lähiöistä tulevien autokuntien väillä. Takaa-ajo voidaan aloittaa heittämällä toista autoa olutpullolla.
Autojen lattioilla on yleensä pulloja heiteltäviksi asti, sillä kansallinen, humalahakuinen alkoholikulttuuri tiivistyy näissä nuorissa. Parikymmentä olutta muovikassissa illan viettäjää kohden on autoilevissa nuorisoryhmissä tyypillinen viihdyke ja luotettu rohkaisija.
Suomessa on läntisen Euroopan humalahakuisimmat juomatavat. Kuljettajan tai matkustajan humaltunut mieli on ylen määrin herkistynyt ja se etsii hyvitystä: toisen nolaamista tai mahdollisuutta ajotaidon kiistattomaan näyttöön.
Heikki Ylikankaan mukaan suomalaisessa humalassa "mieleen palautuvat selvinpäin, vaitonaisena niellyt loukkaukset". Kun alkoholi ja autoilu kuuluvat yhteen nuorten viikonloppuliikenteessä, moni autojen välinen kilpailu perustuu alkoholin rohkaiseman kuljettajan tahtoon osoittaa ylivertainen ajotaito.
Suomalaisessa vaikenemisen ja puhumattomuuden kulttuurissa, joka on ikuistettu esimerkiksi Aki Kaurismäen elokuvissa, sanallista puolustautumista ei kyetä hallitsemaan.
Nuorten kielenkäytössä kiusoittelu ja huumori toisen kustannuksella kukoistavat, mutta vastaan sanominen on ylen vaikeaa. Siten suora toiminta, puhumisen ja asioiden selvittämisen sijaan, on muodostunut hyväksyttäväksi tavaksi vastata annettuun haasteeseen.
Ylemmän koulutuksen ja keskiluokkaisen kilpailuyhteiskunnan ulkopuolelle jäänyt nuori nauttii kunnioitusta ja arvostusta olemalla rohkea ja hyvä kuljettaja, reilu kaveri, uskottu poikaystävä.
Tutkimukseni myönteinen tulos on ollut havainto itsenäisistä, pärjäävistä nuorista työmarkkinoilla, asuntomarkkinoilla ja ihmissuhteissa. Ongelmallista sen sijaan on, että nuori suomalainen Akilles uskoo olevansa haavoittumaton ja kuolematon.
Hän pelkää akilleen kantapään löytyvän vielä harjoittelun alla olevista ajotaidoista.
HELI VAARANEN
9.6.2000
Kirjoittaja on valtiot. maisteri ja tutkija Helsingin yliopistossa. Kirjoitus perustuu hänen lisensiaattityöhönsä "Nuoret kaahaajat."
