Kun keskusta valitsee Aulan

Keskustassa kaivataan kasvojen pesua. Puolue taivaltaa vielä ainakin seuraavat kolme vuotta oppositiossa ja taustalla kirvelee tuoreena Ahon tappio Tarja Haloselle presidentinvaaleissa.

Puolueen oppositiopolitiikkaakaan ei ärhäköissä keskustalaispiireissä pidetä riittävän terävänä. Aho on kyllä täyttänyt toiveet puoluejohtajana. Hän täytti toiveet myös pääministerinä. Mutta hohdokkaana oppositiojohtajana häntä ei pidetä. Aho onkin antanut räksyttämisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarisen tehtäväksi.

Keskustassa eli Ahon sanoiksikin lausuma toivo murroksesta presidentinvaalien jälkeen. Sillä annettiin ymmärtää porvarillisessa äänestäjäkentässä tapahtuvaa muutosta, jossa keskusta kokoaa ympärilleen porvarillista leiriä laajemminkin ja asettuu SDP:n todelliseksi vastapainoksi.

Murroksella tarkoitettiin myös keskustan levittäytymistä syvään etelään ja kaupunkeihin, maalaisten puolueen leiman pesemistä otsasta.

Viimeisimmät mielipidemittaukset osoittavat kuitenkin keskustan toiveiden olleen paljolti täyttymätöntä unelmaa. Presidentinvaalien aikainen viehätys on laantunut ja puolue on parissa kuukaudessa menettänyt yli kaksi prosenttiyksikköä gallupkannatustaan. Kokoomus puhaltaa taas jo niskaan.

Myös Ahon henkilökohtainen imago on romahtanut. Sauli Niinistö (kok.) pesi sekä Ahon että Paavo Lipposen (sd.) jo eduskuntavaalien titaanien taistelussa Helsingin herruudesta. Nyt Niinistö on loikannut puoluejohtajien imagokyselyssäkin kertaheitolla ohi ja kansan suosikiksi. Ahon imago puolestaan on saman kyselyn mukaan romahtanut.

Kymmenen tarjokasta

Kuopion puoluekokous valitsee Esko Ahon jatkamaan edelleen puolueen johdossa. Suomalaisissa oloissa harvinainen episodi nähdään kuitenkin, kun Ahon valinnan jälkeen valituista kolmesta varapuheenjohtajasta yksi nimetään vs. puoluejohtajaksi.

Aho lähtee aikomustensa mukaisesti syksyllä Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon luennoimaan ja opiskelemaan vajaaksi vuodeksi. Jonkun on siis tuurattava puheenjohtajaa.

Kolmelle paikalle on tarjolla kymmenen ehdokasta. Heistä yhdeksän on kansanedustajia. Vain keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei ole eduskunnan jäsen. Eduskuntaryhmästä varapuheenjohtajiksi kisaavat Maria Kaisa Aula, Anneli Jäätteenmäki, Juha Korkeaoja, Paula Lehtomäki, Petri Neittaanmäki, Pekka Nousiainen, Antti Rantakangas, Hannu Takkula ja Matti Vanhanen.

Aula jatkaa…

Ehdokkaista Aula on istunut varapuheenjohtajana vuodesta 1994 lähtien. Kaksi muuta istuvaa varapuheenjohtajaa, kansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila ja Seppo Kääriäinen ovat ilmoittaneet, jättävänsä paikkansa muiden täytettäviksi

Keskustan puoluejohdossa on perinteisesti ollut paikka naisilla, nuorilla ja viljelijöillä. Ehdokkaista viljelijöitä ovat Rantakangas ja Korkeaoja. Nuorisosiipeä puolestaan edustavat Paavo Väyrysen hengenheimolainen Neittaanmäki, tulevaisuuden kyvyksi mainittu Lehtomäki sekä nuorisojärjestön puheenjohtaja Kaikkonen.

Peräpohjolasta kotoisin oleva Aula uusii itseoikeutetusti paikkansa varapuheenjohtajana. Tämä vienee Lapista eduskuntaan valitun Takkulan mahdollisuudet. Jos nykytilanne säilyy, johtoon tulee Aulan lisäksi toinen nainen. Kokemusta Ahon porvarihallituksen oikeusministerinäkin hankkineen ja vahvan taustapiirijärjestön omaavan eteläpohjalaisen Jäätteenmäen valinta ei siis olisi uutispommi.

Nuorta viljelijää ehdokkaissa ei ole, joten jos Jäätteenmäki valitaan, nuorisosiipi tai viljelijät jäävät vaille edustusta. Vahva MTK-siipi tuskin antaa näin tapahtua, joten nuoren naisen eli Lehtomäen valinnalle on tilaus. Silloin Jäätteenmäki jää rannalle ja viljelijämandaatin täyttänee Korkeaoja.

Jos "väyrysläisten" voima puolestaan riittää ajamaan Neittaanmäen varapuheenjohtajaksi, nuorisomandaatti tulee täytetyksi, ja viljelijät ja naiset kisaavat keskenään jäljelle jäävästä kolmannesta paikasta.

...ja valitaan Ahon sijaiseksi

Tietty mielenkiintonsa on sillä, toteutuuko puoluehallituksen tahto, jonka mukaan suuren salin valittua varapuheenjohtajat, puoluehallitus saisi mandaatin nimetä heistä yhden tuuraamaan Ahoa vajaaksi vuodeksi.

Puoluekokousedustajat äänestänevät puoluehallituksen ehdotuksen kumoon ja ottanevat päätöksen puoluekokouksen tehtäväksi.

Tuuraajan valintatavalla on kuitenkin loppujen lopuksi vain hygieninen merkitys. Keskustan sisäpiiriin lukeutuva maakunnan mies tietää taustalla asian jo hoidetun.

Aho on vähintäänkin antanut ymmärtää - ellei jopa joissakin yhteyksissä hiljaa kuiskinutkin - että sijaisen nimi on Maria Kaisa Aula, 38.

Kemijokivarren kasvatti

Aulan puolueura alkoi totuttuun tapaan nuorisoliikkeestä. Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana hän toimi vuosina 1985-1986.

Tervolalainen viljelijäperheen tytär luki itsensä valtiotieteen lisensiaatiksi vuonna 1990. Peräpohjolan keskustaväelle merkki tulevasta kansanedustajasta oli se, että hän laitettiin juontamaan samana vuonna Tornionjokivarressa pidetty Kukkolankosken siikajuhla, joka kokoaa keskustaväen kesäisin yhteen.

Aula valittiinkin eduskuntaan hyvällä äänimäärällä vuoden 1991 eduskuntavaaleissa ja hän on helposti uusinut paikkansa sen jälkeen kahdesti.

Ennen parlamentaarikon uraa Aula ehti toimia keskustan eduskuntaryhmän vs. lainsäädäntösihteerinä vuonna 1986, tutkijana Yleisradion tutkimus- ja kehitysosastolla vuosina 1988-1989 sekä vs. assistenttina Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella vuonna 1991.

Politiikan korkeakoulun seuraava porras oli hänen sivutoimisesti hoitamansa pääministerin poliittisen erityisavustajan tehtävä Ahon porvarihallituksen kaudella vuosina 1993-1994.

Istuvassa eduskunnassa Aula on arvostetun valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. Hän istuu myös EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa. Eduskunnan nimittämän Yleisradion hallintoneuvoston jäsen hän on ollut vuoden 1994 alusta saakka.

Aula jo kävi Harvardin

Avoliitossa asuvalla ja lapsettomalla ahkeroitsijalla on lukuisia luottamustoimia myös eduskunnan ulkopuolella, yhden laskuopin mukaan jopa pitkästi toistakymmentä.

Perikeskustalaiseen tapaan hän on muun muassa johtanut puhetta Suomen Nuorisoseurojen liiton valtuustossa vuodesta 1995 alkaen. Osuuspankkikeskus OPK:n hallintoneuvoston jäsen hän on ollut vuodesta 1996.

Englantia, ruotsia ja saksaa taitava Aula toimii puolueessaan varapuheenjohtajuuden ohella kansainvälisen työryhmän puheenjohtajana.

Puutarhanhoidon yhdeksi harrastuksekseen kertovassa Aulassa suomalainen puoluejärjestelmä saa ainakin vuodeksi Claes Anderssonin (vas.) jälkeen jälleen myös pianonsoiton taitavan puoluejohtajan, ei kuitenkaan jazz-muusikkoa. Klassista musiikkia harrastavalla Aulalla on tutkinto Käpylän musiikkiopistosta.

Kun Esko Aho vasta pakkaa matkalaukkujaan lähteäkseen Bostonin liepeille Harvardiin, Aula puolestaan opiskeli Harvardissa ASLA-stipendiaattina jo kymmenkunta vuotta sitten. Hän sanoo ihastuneensa opinahjoon ja kokeneensa siellä mahdolliseksi "aistia etukäteen monet yhteiskunnan ja sen tutkimisen suuntaukset, jotka tulivat Suomeen vasta vuosien kuluttua."

Ahkera, mutta väritön

Kotisivuillaan Aula esittelee myös tavoitteitaan eduskuntatyössä. Oireellisesti listan aloittaa työreformi, jonka myötä keskusta tyri viime eduskuntavaalien voittonsa liian vaatimattomaksi.

Aula ei ole erottunut Ahon varjosta värikkäillä tai räväköillä kannanotoillaan. Hän onkin enemmän tutkija- ja pohtijatyyppi kuin kansanvillitsijä.

Nimettömänä pysyttelevä keskustan taustavaikuttaja pitää ahkeraa ja tunnollista Aulaa hyvänä puoluejohtajan sijaisena. Hän kuitenkin epäilee, ettei Aula värittömyydessään yllä oppositiojohtajalta edellytettävään rooliin viedäkseen Ahon paikan myöhemmin.

Keskustassa tai suomalaisessa puolue-elämässä siis tuskin mikään muuttuu vuoden aikana. Ja tuskinpa sittenkään, kun Aho palaa.

ILPO KIURU
9.6.2000

Politiikka -sivulle