Kunnallistaloudessa ei suuria muutoksia viime vuonna
Kuntien tilinpäätökset osoittavat, että etenkin taajaan asuttujen ja kaupunkimaisten kuntien talous vahvistui viime vuonna. Maaseutumaisten kuntien talous sen sijaan heikkeni edelleen.Keskimäärin kuntien rahoitusasema kohentui vain hieman viime vuonna. Kuntayhtymien talous vahvistui edelleen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 9,3 miljardia markkaa eli 0,5 miljardia enemmän kuin vuonna 1998. Vuosikatteet olivat poistoja suuremmat.
Asukasta kohti laskettuna kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli 2 049 markkaa, taajaan asuttujen kuntien 918 markkaa ja maaseutumaisten kuntien 531 markkaa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 1 979 markkaa, 631 markkaa ja 682 markkaa, joten kuntaryhmien väliset erot lisääntyivät selvästi.
Verotuloja kunnille kertyi vuonna 1999 kaikkiaan 71,6 miljardia markkaa eli 2,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuntien toimintakate heikkeni 2,2 miljardia markkaa. Tästä 1,8 miljardia voitiin kattaa verotulojen lisäyksellä.
Valtionosuudet pysyivät ennallaan verrattuna edellisvuoteen ja muut kulut vähenivät nettomääräisesti 0,7 miljardilla markalla. Kuntien vuosikatteet lisääntyivät 0,3 miljardia markkaa. Kuntayhtymien vuosikatteet kasvoivat 0,2 miljardia markkaa.
87 kunnan vuosikate negatiivinen
Kaikkien kuntien yhteenlaskettu vuosikate asukasta kohti oli viime vuonna 1 513 markkaa. Kaupunkimaisten kuntien vuosikate oli keskimäärin 127 prosenttia poistoista, taajaan asuttujen kuntien 95 prosenttia ja maaseutumaisten kuntien 62 prosenttia. Kuntayhtymien vastaava tunnusluku oli 128 prosenttia.
Viime vuonna kaikkiaan 87 kunnan ja 28 kuntayhtymän vuosikate oli negatiivinen. Vuonna 1998 tällaisia kuntia oli 71 ja kuntayhtymiä 27.
Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 6,0 miljardilla markalla. Uutta lainaa ne ottivat yhteensä 4,3 miljardia markkaa. Vuoden lopussa lainakanta asukasta kohti oli kaupunkimaisissa kunnissa 4 850, taajaan asutuissa kunnissa 4 518 ja maaseutumaisissa kunnissa 3 757 markkaa.
Kuntien ja kuntayhtymien taloutta koskeva tilasto ei sisällä Ahvenanmaan kuntien tai kuntayhtymien tietoja.
Kaupunkimaisia lasketaan kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.
Taajaan asuttuiksi luetaan puolestaan kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.
Maaseutumaisia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia ja enintään 90 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.
IKK
9.6.2000
