Puolueet etsivät kunnallisvaaliehdokkaita
Puolueet etsiskelevät jo kuumeisesti kunnallisvaaliehdokkaita, vaikka vaalit ovatkin vasta lokakuulla.Jotkut puolueet voivat kehua ehdokaslistojen täyttyneen yli puolenvälin, eräät vakuuttavat vasta työtä käytävän "hyvässä hengessä." Yleisesti myönnetään, että kiinnostus paikallispolitiikkaa kohtaan on yllättävän vähäistä.
Varsinkin naisten kieltäytyminen ehdokkuudesta askarruttaa edelleen, vaikka tilanne ei olekaan yhtä paha kuin vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.
Maan johtava kuntapuolue, keskusta, aikoo palkita kesäkuun puoluekokouksessa ne kunnallisjärjestöt, jotka ovat uusia ehdokkaita eniten kasaan saaneet. Palkinto on 100 markkaa per ehdokas. Muuten kuntoisuuspisteitä jaetaan siitä, miten paljon nuoria ja naisia on ehdokkaina.
Puoluesihteeri Eero Lankia sanoo keskustan tavoitteeksi sen, että listoilla ja läpimenneissä olisi puolet miehiä ja puolet naisia. Tämän sukupuoliasian merkitys on nyt opittu keskustassakin kantapään kautta.
Ensin tosin kysytään istuvilta ehdokkailta sukupuolesta riippumatta haluavatko nämä jatkaa, mutta sitten pureudutaan uusien hankintaan.
Lankia iloitsee siitä, että Etelä-Suomen isoimmissa kaupungeissa on presidentinvaalien jälkeen saavutettu menestystä, joka poikii ehdokkaita nyt kunnallisvaalilistoille.
Kiinnostuvatko nuoret kunnalliselämästä
SDP:n järjestösihteeri Markku J. Jääskeläinen puolestaan arvelee erityisesti nuorten kiinnostuneen presidentinvaalien jälkeen heidän puolueensa jäsenyydestä ja kunnallisvaaliehdokkuudesta.
Muutenkin näyttää siltä, että ehdokkaitten saaminen on kivuttomampaa kuin neljä vuotta sitten, kun demarivetoinen hallitus oli kokoomuksen avustuksella kovaa vauhtia säästämässä julkisia menoja, antaa Jääskeläinen ymmärtää. Tavoite on nyt yli 10 000:ssa ehdokkaassa ja nuoria halutaan saada listoille vähintään 1 000.
SDP:llä on tulevissa kunnallisvaaleissa vaikeaa keskustan valtaamissa kunnissa. Lapissa jyräävät vielä kommunistitkin ohi demareitten.
Vihreitten puoluesihteeri Ari Heikkinen ennustaa vihreille 10 prosentin kannatuksen kasvua ja listoille saadaan ainakin 2 000 nimeä.
Heikkisen mielestä vihreät ovat saaneet eduskuntavaaleissa ja erityisesti eurovaaleissa myötätuulta osakseen. Edelleen eteneminen keskustavetoisilla paikkakunnilla - maalla - on vaikeaa vihreille.
Mikäli keskustan lisäksi kunnassa on muitakin puolueita vaikuttamassa ovat myös vihreät päässeet mukaan päätöksentekoon. Silti vihreys on varsinaista valttia toistaiseksi vain Etelä-Suomen isoimmissa kaupungeissa.
Vihreät ovat saamassa ainakin etelässä uutta verta nuorsuomalaisista, joilta puolue meni alta pois.
- Nusut ovat yksilöitä, kuten vihreätkin korostavat olevansa. Toisaalta monet nusuista ovat kyllä melkoisia oikeistolaisia, joitten lienee vaikea hyväksyä vaikkapa vihreitten kielteistä kantaa ydinvoimaan, arvioi Heikkinen, ja valittaa tulevaisuuden ennustamisen vaikeutta nusujen ja vihreitten yhteistyön osalta.
Nuoria pitäisi saada
Monien puolueiden ongelmat kohdistuvat tulevissa kunnallisvaaleissa muuttotappiokuntiin. Vielä ei tiedetä tarkkaan, kuinka monta ehdokasta kussakin kunnassa voidaan asettaa.
Erityisesti nuorten muutto kotoa opiskelupaikkakunnalle aiheuttaa päänvaivaa. Miten saadaan heidän äänensä kuuluviin alueella, jossa he eivät enää asu vakituisesti.
Nuorten ja lasten ongelmat ovat nousemassa kunnallisvaalien vahvaksi teemaksi. Ruotsalaisen kansanpuolueen järjestösihteeri Carl-Johan Hindsberg sanoo puolueensa panostavan paitsi Kuntaliiton lapsipoliittiseen ohjelmaan myös siihen, että psykiatrisen hoidon saatavuutta voitaisiiin maassa lisätä tuntuvasti.
Ja esimerkiksi Helsingissä RKP aikoo taistella Lapinlahden sairaalan puolesta ja nuorten huumeiden käyttöä vastaan.
RKP:n pääpaikka tulevissa vaaleissa onkin Helsinki, jossa on tarkoitus saada listoille 90 nimeä, Turussa määrä on noin 60. Pohjanmaakin kerää omansa, mutta pienissä erissä rannikolla. Kaikkiaan RKP haluaa asettaa 1 600 ehdokasta koko maassa, joista naisia olisi puolet.
Kuka hoitaa parhaiten aluepolitiikkaa
Vasemmistoliiton kunnallisasioista vastaava sihteeri Aulis Ruuth arvelee, että niissä kunnissa, joissa vasemmistoliitto ja keskusta pitävät valtaa, kuten Raahessa, syntyy ensi kaudella taatusti keskustelua alupolittisista linjauksista.
Muuttoliike ylipäänsä arveluttaa Ruuthia. Hänen mielestään monilla paikkakunnilla joutuu puolue miettimään asiat uusiksi, jos aktiiviset luottamushenkilöt muuttavat muualle työn perään.
Vasemmistoliiton tavoitteena vaaleissa on yltää vuoden 1992 vaalien tasolle, jolloin ääniä saatiin liki 12 prosenttia. Värväystyö listoille kuitenkin vaihtelee paljon paikkakunnittain. Esimerkiksi Kotkassa menee vasemmistoliitolla hyvin ja Lahdessa ei taas mikään suju.
Kokoomuksellakin tuntuu Suomen vahva keskustalainen kuntakenttä ottavan koville. Silti järjestösihteeri Mikko Kortelainen vakuuttaa tunnelman olevan korkealla.
- Jos meillä olisi täydet listat koko maassa ehdokkaita voitaisiin kaikkiaan asettaa 18 000 peliin. Mutta vähintään kokoomus pyrkii parantamaan vuoden 1996 kunnallisvaalien tulosta, jolla saatiin äänistä 21,6 prosenttia.
Kokoomus on panostanut ehdokashankintaan myös Internetissä. Ehdokkaita on haettu mainonnalla netissä sekä omilla Sinustako kunnanvaltuutettu? -sivuilla.
Suomen 452 kuntaan ei kokoomuksella ole kaikkiin ollut jalansijaa. Pahimmat esteet ovat ruotsinkielisissä rannikkopitäjissä, joissa RKP on valttia ja keskustan ydinalueilla keskisessä Suomessa.
Kokoomuksella ei ole vallan puutteesta valittaminen, kun sillä on kaikki hanskassa mm. Helsinki, Espoo ja Turku. Eivätkä muutkaan eteläisen Suomen kunnat vieroksu kokoomusta.
Mutta mikä sitten on aitoa oikeistolaisuutta Suomessa. Kristillisen liiton puoluesihteeri Milla Kalliomaa sanoo monien oikeistolaisten olevan kiinnostuneita SKL:sta juuri sen vuoksi, että se voisi jonain päivänä ottaa nimekseen Suomen kristillisdemokraattinen puolue.
Tässä mielessä Kalliomaa pitää juuri pääkaupunkiseutua haasteellisena paikkana tulevaisuudessa. Tähän asti kristillisten vahvoja seutua ovat olleet Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Häme.
Kalliomaa, joka on itse rummuttanut nimenmuutoksen puolesta iloitsee siitä, että kunnallisvaaliehdokkaat ovat tätä nimiasiaa ensimmäisten joukossa kysyneet. Onko puolueella halu kuulua yhteen Euroopan kristillisdemokraattien kanssa, nähdään ensi vuonna, jolloin puoluekokous käy nimien kimppuun.
Mitä tulee kunnallisvaaleihin, Kalliomaa muistuttaa SKL:n olevan entuudestaan jo naisten puolueen. Hän iloitsee siitä, että kyse on nimenomaan eri-ikäisistä ja eri ammateissa toimivista naisista.
Puolueitten kunnallisvaalilistat valmistuvat virallisesti syyskuussa.
IA-STT
9.6.2000
