Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Rahapula uhkaa Liberian lasten avustamista



Seitsemän vuotta kestänyt raaka sisällissota päättyi länsiafrikkalaisessa Liberiassa kolme vuotta sitten. Rauha ei ole kuitenkaan tuonut tuntuvaa parannusta ihmisten elinoloihin; yhteiskunta on edelleen raunioina.


Kansainväliset järjestöt, mm. YK:n lastenrahasto Unicef, yrittävät lievittää kärsimystä parhaansa mukaan.

Unicefin Liberian-edustajan Scholastica Kimaryon mukaan työn jatkuminen uhkaa kuitenkin kaatua rahojen puutteeseen.

Kimaryo totesi tiistaina Helsingissä, että kansainvälisellä yhteisöllä on Liberian tapauksessa edessään uusi tilanne. Sodan päätyttyä vuonna 1997 Liberiassa järjestettiin vaalit, jotka kuitenkin voitti ulkomaailman silmissä väärä mies: kapinallisjohtaja Charles Taylor.

Ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan vaalit olivat vapaat ja rehelliset. Tästä huolimatta ulkomainen apu Liberialle on pienentynyt ja nyt ollaan tilanteessa, jossa Unicefkin on saanut katettua vasta 60 prosenttia kuluvan vuoden budjetistaan.

- Nyt on löydettävä luova suhtautumistapa vaaleilla valittuun hallitukseen. Helppoja ratkaisuja ei ole, Kimaryo sanoo.


Pakotteiden tie loppuun kuljettu

Liberian suurin velkoja Yhdysvallat määräsi maalle pakotteita viime vuoden lopulla. Kimaryon mukaan Irakin esimerkki kuitenkin osoittaa, että tämä tie on kuljettu loppuun.

"Älykkäitä pakotteita", jotka kohdistuisivat johtajiin eivätkä kansaan, ei ole vielä keksitty.

Pienemmän pahan tie lieneekin yhteistyö. Riskinä on tällöin, että Taylorin kaltainen entinen sotapäällikkö vakiinnuttaa asemaansa valtiomiehenä ja voittaa seuraavatkin presidentinvaalit.

- Mutta hän voi voittaa ne vaalit muutenkin, Kimaryo muistuttaa.

Myös Liberian naapurimaassa Sierra Leonessa kansa näyttää olevan niin kyllästynyt sotaan, että on valmis antamaan kapinallisjohtajalle anteeksi vaikka millaiset julmuudet hintana rauhasta. Kimaryon mukaan kansanvälinen yhteisö voi joko sanoa, että "tehän olette hulluja", tai sitten auttaa oman valintansa tehneitä maita.

Liberian ottaminen mukaan kaikkein köyhimpien maiden velkaohjelmaan olisi Kimaryon mukaan ehkä paras vaihtoehto. Velkojen anteeksiannon edellytyksenä Liberian johdolta voitaisiin vaatia korjauksia hallinnon ja talouden epäkohtiin, hän muistuttaa.

Liberiaan syntyminen ei todellakaan ole lottovoitto: jokainen vastasyntynyt perii yli tuhannen dollarin taakan maan 3,3 miljardin dollarin (21 miljardia markkaa) ulkomaanvelasta. Köyhyysrajan alapuolella elää 80 prosenttia väestöstä.


15 000 lapsisotilasta

Liberian, kuten myös Sierra Leonen, sisällissodat ovat saaneet kyseenalaista kuuluisuutta poikkeuksellisten julmuuksien ja lapsisotilaiden ansiosta. Liberian sodassa aseissa oli arviolta 15 000 alle 18-vuotista lasta ja nuorta, joista Unicefin kuntoutuksen piiriin on päässyt noin kolmasosa.

Kimaryon mukaan prosessi on hidas ja vaivalloinen. Väkivaltaisen menneisyytensä vuoksi lapset on pidettävä pienissä ryhmissä. Ja vaikka nuoret sotaveteraanit osoittaisivatkin kuntoutumisen merkkejä, heidän yhteisönsä on vielä saatava hyväksymään ex-sotilaat takaisin.

- Monet joutuivat tappamaan sukulaisiaan ennen taistelijoiden riviin hyväksymistä, Kimaryo kertoo.

Tärkeä keino maailmanlaajuisessa työssä lasten pitämiseksi poissa taistelukentiltä on kampanjointi käsiaseita vastaan - niitä kun lapsikin jaksaa kantaa ja osaa käyttää.

- Liberiassa pyssy on toistaiseksi luultavasti kätevin työkalu tulojen hankkimiseksi, Kimaryo kuvaa tilannetta.

STT-IKK
9.6.2000


Ulkomaat -sivulle