Rahapula uhkaa Liberian lasten avustamista
Seitsemän vuotta kestänyt raaka sisällissota päättyi länsiafrikkalaisessa Liberiassa kolme vuotta sitten. Rauha ei ole kuitenkaan tuonut tuntuvaa parannusta ihmisten elinoloihin; yhteiskunta on edelleen raunioina.
Kansainväliset järjestöt, mm. YK:n lastenrahasto Unicef,
yrittävät lievittää kärsimystä parhaansa mukaan.
Unicefin
Liberian-edustajan Scholastica Kimaryon mukaan työn
jatkuminen uhkaa kuitenkin kaatua rahojen puutteeseen.
Kimaryo totesi tiistaina Helsingissä, että kansainvälisellä
yhteisöllä on Liberian tapauksessa edessään uusi tilanne.
Sodan päätyttyä vuonna 1997 Liberiassa järjestettiin vaalit,
jotka kuitenkin voitti ulkomaailman silmissä väärä mies:
kapinallisjohtaja Charles Taylor.
Ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan vaalit olivat vapaat ja
rehelliset. Tästä huolimatta ulkomainen apu Liberialle on
pienentynyt ja nyt ollaan tilanteessa, jossa Unicefkin on
saanut katettua vasta 60 prosenttia kuluvan vuoden
budjetistaan.
- Nyt on löydettävä luova suhtautumistapa vaaleilla valittuun
hallitukseen. Helppoja ratkaisuja ei ole, Kimaryo sanoo.
Pakotteiden tie loppuun kuljettu
Liberian suurin velkoja Yhdysvallat määräsi maalle pakotteita
viime vuoden lopulla. Kimaryon mukaan Irakin esimerkki
kuitenkin osoittaa, että tämä tie on kuljettu loppuun.
"Älykkäitä pakotteita", jotka kohdistuisivat johtajiin eivätkä
kansaan, ei ole vielä keksitty.
Pienemmän pahan tie lieneekin yhteistyö. Riskinä on tällöin,
että Taylorin kaltainen entinen sotapäällikkö vakiinnuttaa
asemaansa valtiomiehenä ja voittaa seuraavatkin
presidentinvaalit.
- Mutta hän voi voittaa ne vaalit muutenkin, Kimaryo
muistuttaa.
Myös Liberian naapurimaassa Sierra Leonessa kansa näyttää
olevan niin kyllästynyt sotaan, että on valmis antamaan
kapinallisjohtajalle anteeksi vaikka millaiset julmuudet hintana
rauhasta. Kimaryon mukaan kansanvälinen yhteisö voi joko
sanoa, että "tehän olette hulluja", tai sitten auttaa oman
valintansa tehneitä maita.
Liberian ottaminen mukaan kaikkein köyhimpien maiden
velkaohjelmaan olisi Kimaryon mukaan ehkä paras vaihtoehto.
Velkojen anteeksiannon edellytyksenä Liberian johdolta
voitaisiin vaatia korjauksia hallinnon ja talouden epäkohtiin, hän
muistuttaa.
Liberiaan syntyminen ei todellakaan ole lottovoitto: jokainen
vastasyntynyt perii yli tuhannen dollarin taakan maan 3,3
miljardin dollarin (21 miljardia markkaa) ulkomaanvelasta.
Köyhyysrajan alapuolella elää 80 prosenttia väestöstä.
15 000 lapsisotilasta
Liberian, kuten myös Sierra Leonen, sisällissodat ovat saaneet
kyseenalaista kuuluisuutta poikkeuksellisten julmuuksien ja
lapsisotilaiden ansiosta. Liberian sodassa aseissa oli arviolta 15
000 alle 18-vuotista lasta ja nuorta, joista Unicefin
kuntoutuksen piiriin on päässyt noin kolmasosa.
Kimaryon mukaan prosessi on hidas ja vaivalloinen.
Väkivaltaisen menneisyytensä vuoksi lapset on pidettävä
pienissä ryhmissä. Ja vaikka nuoret sotaveteraanit
osoittaisivatkin kuntoutumisen merkkejä, heidän yhteisönsä on
vielä saatava hyväksymään ex-sotilaat takaisin.
- Monet joutuivat tappamaan sukulaisiaan ennen taistelijoiden
riviin hyväksymistä, Kimaryo kertoo.
Tärkeä keino maailmanlaajuisessa työssä lasten pitämiseksi
poissa taistelukentiltä on kampanjointi käsiaseita vastaan -
niitä kun lapsikin jaksaa kantaa ja osaa käyttää.
- Liberiassa pyssy on toistaiseksi luultavasti kätevin työkalu
tulojen hankkimiseksi, Kimaryo kuvaa tilannetta.
STT-IKK
9.6.2000
Ulkomaat -sivulle
|