Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Suomen 2G:n GSM-verkko rakenteilla
Suomen 2G:n valtakunnallisen GSM-verkon rakennustyöt on aloitettu. Verkko valmistunee koko maan kattavaksi tulevan syksyn aikana. Kaupalliseen käyttöön verkko tulee vuoden loppuun mennessä. 2G sai kolmannen GSM-verkon toimiluvan tammikuussa.
2G:n takana olevilla 36 suomalaisella puhelinyhtiöllä on jo ennestään eri puolilla maata matkaviestinverkkoja, joilla on merkittäviä alueellisia peittoja. Valtakunnallisen verkon pystyttämistä nopeuttaa myös se, että yhtiöillä on valmiiden peittoalueiden ulkopuolellakin valmiita rakenteita kuten mastoja.
Verkko rakennetaan omistajayhtiöiden sekä laitteiden päätoimittajan Ericssonin voimin. Ericssonin toimitus sisältää keskukset, 80 prosenttia radioverkosta sekä GSM-, GPRS- ja seuraavan sukupolven UMTS-verkkojen täydellisen integroinnin.
2G:n omistajayhtiöt ovat mukana myös Suomen 3G:ssä, jolla on toimilupa kolmannen sukupolven UMTS-verkkoon, ja GSM-verkkoa voidaan käyttää pohjana myös sen rakentamiseen. UMTS-verkon on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2002.
Ericssonin yhteistyökumppaneina 2G:n GSM-verkon rakennuksessa ovat Primatel, Transmast ja Tekmanni.
Kotitaloudet kuluttavat yhä enemmän velkarahalla
Kotitalouksien kulutusluotot kasvoivat viime vuonna 12 prosenttia, ja luottokanta oli vuoden lopussa 33,7 miljardia markkaa. Asuntoluotot lisääntyivät sitäkin nopeammin eli 13 prosentin vuositahtia. Kotitalouksilla oli vuoden lopussa asuntoluottoja kaikkiaan 141,1 miljardin markan edestä.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen luottokantatilastosta, joka kuvaa kotimaisten rahoituslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen luotonantoa.
Kulutusluottokanta on noussut kiihtyvästi vuodesta 1995, jolloin se oli alimmillaan 80-luvun lopun huippuvuosien jälkeen. Ennätysvuonna 1988 kulutusluottokanta kasvoi edellisvuodesta yli 40 prosenttia.
Lisäksi luotonannon painopiste on siirtymässä pankeilta rahoitusyhtiöille. Pankkien osuus on laskenut vuoden 1995 73 prosentista viime vuoden 55 prosenttiin, kun rahoitusyhtiöiden osuus on samaan aikaan noussut 27 prosentista 44 prosenttiin.
Bussiyritysten kannattavuus laskenut jyrkästi
Bussiyritysten kannattavuus heikkeni selvästi viime vuosikymmenen lopussa. Linja-autoliiton mukaan kannattavuuden heikkeneminen johtui palkka- ja polttoainekustannusten kohoamisesta. Yritysten käyttökate aleni vuodesta 1996 viime vuoteen viidenneksen.
Ennakkotietojen mukaan bussiyritysten käyttökate oli viime vuonna 16 prosenttia, kun se kolmea vuotta aikaisemmin oli 20 prosenttia. Linja-autoliitto pelkää kevään työmarkkinaratkaisun ja polttoaineiden nousevien hintojen heikentävän entisestään yritysten kannattavuutta.
Linja-autoliiton 400 jäsenyrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 3,2 miljardia markkaa eli suunnilleen sama kuin edellisenäkin vuotena. Myös linja-autoissa matkustaminen oli edellisvuotista tasoa matkustuskertoja ollessa yhteensä vajaat 250 miljoonaa.
ICL Invian tuotemyynti siirtymässä emoyhtiölle
ICL Invian eli entisen ICL Datan tuotemyyntiliiketoiminnot pyritään siirtämään yhtiön englantilaiselle pääomistajalle ICL Plc:lle. Invia kertoi tiistaina aloittavansa emoyhtiön kanssa neuvottelut, joiden kuluessa ratkaistaan mahdollisen kaupan ajankohta ja hinta.
ICL Invia aikoo keskittyä vastedes e-bisnes- ja e-infrastruktuurien toimittamiseen. Se aikoo tämän vuoden aikana listautua myös Helsingin pörssin päälistalle.
Yhtiön tuotemyynti-liiketoimintojen liikevaihto oli maaliskuun lopussa päättyneellä tilikaudella vajaat 120 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4,8 miljoonaa euroa. Koko ICL Invian liikevaihto nousi samaan aikaan 356 miljoonaan euroon ja liikevoitto 23,4 miljoonaan euroon.
Uuteen ICL Inviaan yhdistetään entisen ICL Datan lisäksi myös ICL-konsernin pohjoismaisia toimintoja.
Ericssonille langattoman Internetin testikeskus Jorvakseen
Matkapuhelinvalmistaja Ericsson avasi tiistaina langattoman Internetin palvelusovellusten testikeskuksen Jorvakseen Kirkkonummelle. Ruotsalaisyhtiön mukaan keskus on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Keskuksessa Ericssonin asiakkaat eli operaattorit, sovelluskehittäjät, palveluntarjoajat ja muut yritykset voivat testata ja arvioida palveluitaan ennen kuin ne viedään kuluttajille.
Mai-testikeskus on osa Ericssonin Jorvaksen testiverkkoa. Mai tulee sanoista Mobile Application Initiative.
Ericssonin arvion mukaan siirtyminen langattomiin IP/pakettidataratkaisuihin moninkertaistaa Internet-sovellusten käytön. Nyt Suomen noin 3,5 miljoonasta GSM-käyttäjästä arviolta reilut 10 prosenttia on langattoman Internetin käyttäjiä.
Ericssonilla on tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa 25 maassa. Suomessa painopiste on matkapuhelinverkkojen ja Internet-ratkaisujen kehittämisessä.
Ericssonin Suomen henkilökunnasta kolme neljännestä työskentelee suunnittelutehtävissä. Jorvaksen lisäksi suunnitteluyksiköitä on Turussa ja Vaasassa.
Älyvaihde kehitteillä tuulipuistossa
Kuivaniemen tuulipuistossa ei vain tuoteta sähköä vaan tehdään myös tutkimustyötä tuulivoimatekniikan kehittämiseksi.
Vapon Tuulivoima Oy:n, Santasalo Gears Oy:n ja Neles Automationin yhteishankkeessa kehitetään ns. älyvaihdetta, joka mahdollistaa tuuliturbiinien ennakoivan kulunvalvonnan. Samalla se lisää turbiinien luotettavuutta.
- Langaton kaukovalvonta tulee jatkossa yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi tuulivoimamarkkinoiden kehittyessä kohti suurempia puistoja ja offshore-sovelluksia, kertoi toimitusjohtaja Erkki Pylvänäinen mm. tuuliturbiinivaihteita valmistavasta Santasalo Gears Oy:stä.
Tuulivoima on yksi maailman nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista, ja kasvuun mukaan ovat viimein heränneet myös suomalaisyritykset.
- Suomessa tuulivoimaa rakennetaan toistaiseksi vähän, mutta siitä huolimatta suomalaiset komponenttivalmistajat ovat onnistuneet valtaamaan merkittävää jalansijaa tuulivoimateollisuudessa, sanoo Pylvänäinen.
Viime vuonna bisneksen suuruus liikkui puolessa miljardissa markassa. Tänä vuonna summan arvioidaan lähes tuplaantuvan.
- Kuivaniemen tuulipuisto on oivallinen esimerkki siitä, kuinka suomalaisten menestystä kasvavalla teollisuudenalalla voidaan edistää, Pylvänäinen toteaa ja huomauttaa, että uusien innovaatioiden testaaminen luonnollisissa olosuhteissa jo tuotekehittelyvaiheessa on välttämätöntä.
Kuluttajabarometri: Suomalaisten luottamus talouteen ennallaan
Suomalaisista kuluttajista 35 prosenttia odotti toukokuussa, että maamme taloustilanne paranee edelleen seuraavan vuoden aikana. Oman taloutensa kohentumiseen uskoi 29 prosenttia kuluttajista. Eniten talouteen luottivat toimihenkilöt, vähiten eläkeläiset.
Kuluttajien luottamusindikaattori oli toukokuussa 14,0 eli suunnilleen sama kuin huhtikuussa tai vuosi sitten. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1 619 Suomessa asuvaa henkilöä 2.-18. toukokuuta.
Hyvistä talousnäkymistä huolimatta aiempaa harvempi eli 45 prosenttia kuluttajista uskoi toukokuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden kuluessa. Lisäksi kuluttajat arvioivat inflaation olevan 2,7 prosenttia ensi vuoden toukokuussa.
Toukokuussa 61 prosenttia kuluttajista arvioi säästämisen kannattavaksi. 68 prosenttia kotitalouksista uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.
Kotitalouksista 22 prosenttia aikoi sijoittaa rahaa pörssiosakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Erilaisia säästövakuutuksia aikoi ottaa 13 prosenttia kotitalouksista.
Lainan ottamista piti toukokuussa edullisena 64 prosenttia kuluttajista. Kotitalouksista 14 prosenttia harkitsi ottavansa lainaa vuoden sisällä, mutta vain hyvin harvat suunnittelivat käyttävänsä velkarahaa arvopaperien hankintaan.
Kestotavaroiden ostamista piti toukokuussa edullisena 45 prosenttia kuluttajista, ja kotitalouksien kulutusaikeet olivat edelleen vahvat. Kotitalouksista 11 prosenttia aikoi ostaa auton seuraavan puolen vuoden aikana. Asunnon ostamista vuoden kuluessa harkitsi 6 prosenttia kotitalouksista.
Liiketilojen vuokrat nousivat viime vuonna
Liiketilojen vuokrat nousivat viime vuonna erityisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Lahdessa. Helsingin keskustassa mediaanivuokra neliömetriltä oli yli 300 markkaa, mikä ylittää lähes nelinkertaisesti muiden kaupunkien keskimääräisen vuokratason. Tiedot ilmenevät Kaupan Keskusliiton tilastoista.
Helsingin ydinkeskustan liiketilamarkkinoille on tullut uutta tarjontaa, mikä näkyy uusien vuokrasopimusten määrän kasvuna. Kluuvin vuokrataso nousi Helsingin alueista selkeimmin, erityisesti alle 200 neliömetrin liiketiloissa.
Espoon Tapiolassa vuokrat kohosivat merkittävästi, ja alue onkin liiketilojen vuokrissa mitattuna Helsingin ydinkeskustan ja Kluuvin ohella Suomen kallein.
Muualla Suomessa liiketilojen vuokrat nousivat selvimmin Tampereen keskustassa ja Lahdessa. Tampereella nousivat erityisesti pienten alle 50 neliömetrin liiketilojen vuokrat.
Lahdessa vuokratason ja sopimusten kasvu oli nopeinta suurimmassa eli yli 499 neliömetrin kokoluokassa. Vuokrat nousivat viime vuonna kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa kaupungeissa.
Suomen tax free -myynti kärsi Venäjän talouskriisistä
Suomesta verottomina ostettujen tavaroiden kauppa supistui viime vuonna lähes 40 prosenttia 306 miljoonaan markkaan, ilmenee Kaupan Keskusliiton vähittäiskauppatilastoista. Lahjatavarat, tietoliikennevälineet sekä toimistotarvikkeet olivat ainoat toimialat, jotka kasvattivat myyntiään edellisvuodesta.
Kaupankäynnin supistumisen takana oli Venäjän talouskriisi. Venäläiset olivat kuitenkin edelleen ylivoimaisesti suurin tax free -asiakasryhmä 73 prosentin osuudellaan.
Eniten venäläisten heikentyneestä ostovoimasta kärsi Lappeenranta ja muu Itä-Suomi. Helsingin parempaa selviytymistä selittää japanilaisten ja amerikkalaisten turistien kasvanut määrä. He tekevät ostoksensa lähinnä pääkaupunkiseudulla.
Tämä vuosi on tax free -kaupan osalta alkanut lupaavasti, ja tammi-helmikuussa myynti kasvoi 15 prosenttia.
Koonnut: IA
9.6.2000
