Ruokamyrkytysepidemiat entistä vakavampia
Ruokamyrkytysepidemiat olivat viime vuonna entistä vakavampia, mutta niiden määrä ei kasvanut vuoteen 1998 verrattuna, mutta muutamat epidemiat olivat poikkeuksellisen vakavia, jopa ihmishenkiä vaatineita.Kaikkiaan 89 epidemiassa sairastui noin 2 000 henkilöä, mikä on huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Yleisin sekä elintarvike- että vesivälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttaja oli kalikivirus. Lähes puolet epidemioiden aiheuttajista jäi tuntemattomaksi.
- Vakavimmat ruokamyrkytykset olivat voin välityksellä levinnyt Listeria monocytogenes -epidemia ja itse pyydetystä kalasta kerätyn mädin aiheuttama botulismitapaus, kertoi ylitarkastaja Maija Hatakka Elintarvikeviraston tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.
Kalikivirus noussut ykköseksi
Kalikivirus on viime vuosina noussut yleiseksi ruokamyrkytysten aiheuttajaksi.
- Viime vuonna kalikivirus aiheutti kaikkiaan 16 epidemiaa, joista viruksen saastuttama juomavesi oli todennäköinen syy neljään vesiepidemiaan, totesi Hatakka.
Hänen mukaan kahdessa elintarvikevälitteisessä epidemiassa pystyttiin osoittamaan unkarilaiset pakastevadelmat ruokamyrkytyksen aiheuttajiksi.
- Olisi hyvä, että pakastemarjojen käyttäjät tarkentaisivat omavalvontaansa niin, että muun muassa marjojen alkuperä, valmistaja ja viimeinen käyttöajankohta dokumentoitaisiin tarkemmin, jotta jäljitettävyys paranisi, huomautti Hatakka.
Elintarvikevirasto suosittelee tuontipakastevadelmien nauttimista ainoastaan, jos niitä on kuumennettu kaksi minuuttia 90 asteessa. Kalikivirus saattaa päätyä marjoihin, jos niitä on kasteltu ihmisen ulostetta sisältävällä jätevedellä.
Salmonellaepidemioita ketjussa
Hiljaiselon jälkeen salmonellaepidemiat palasivat viime vuoden tilastoihin kaikkiaan kahdeksalla epidemialla. Tärkeitä tartuntoihin johtaneita syitä olivat saastuneen raaka-aineen käyttö sekä tartunnan saaneiden henkilöiden osallistuminen ruokien valmistukseen.
- Salmonellaepidemioita sattui ketjussa. Ensin suoraan tilalta hankitusta pastöroimattomasta maidosta valmistettu maitojuusto aiheutti 120 henkilön sairastumisen sukujuhlissa. Tästä epidemiasta poiki kolme muuta epidemiaa.
- Salmonellatartunta levisi tartunnan saaneiden henkilöiden valmistaessa edelleen ruokia muihin joukkotapahtumiin, kuvaili Hatakka salmonellatartuntojen ketjureaktiota.
Lisäksi sinimailasen idut olivat jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen syynä yhteen salmonellaepidemiaan.
Lämpötilavirheet yleisiä
Suurin osa epidemioista oli seurausta joukkoruokailusta ravintoloissa, työpaikkaruokaloissa tai erilaisissa tapahtumissa, kuten sukujuhlissa, hirvipeijaisissa ja talkoissa.
Merkittävimmät välittäjäelintarvikkeet olivat liha ja lihavalmisteet sekä kala- ja kalavalmisteet. Kasvikset aiheuttivat yhdeksän epidemiaa, mutta niiden osuus ruokamyrkytysten välittäjänä oli edellistä vuotta alhaisempi johtuen papumyrkytysepidemioiden vähenemisestä.
- Yli puolet havaituista ruokamyrkytyksiin johtaneista virheistä liittyivät lämpötiloihin. Nämä virheet ovat olleet yleisiä vuosittain koko 25-vuotisen ruokamyrkytysten seurantajakson ajan, totesi Hatakka.
Riittämätön tai liian hidas jäähdytys ja riittämätön kuumennus sekä virheellinen säilytys- ja kuljetuslämpötila olivat yleisimmät virheet.
Kuluttajalla merkittävä rooli lämpötilojen säätelijänä
- Pakkausmerkinnät ja ohjeet ruokien oikeista säilytys- ja käsittelylämpötiloista ovat kuluttajan suojelemiseksi, ei vain huvin vuoksi, muistutti puolestaan ylitarkastaja Marjatta Rahkio sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän korosti, että myös itse kuluttaja on tärkeä lenkki elintarvikkeiden katkemattomassa kylmäketjussa.
- Usein ongelmana on kuluttajan oma jääkaappi, jonka lämpötila tulisi tarkistaa ajoittain ja säätää tarvittaessa sopivaksi eli +2 - +6 asteiseksi, Rahkio huomautti.
- Kuumennettu ruoka on syötävä heti tai viimeistään kahden tunnin sisällä. Lämpimänä tarjottava ruoka on pidettävä yli +60 asteisena. Neljän tunnin kuluttua kuumennuksesta ruoka pitää olla syötynä tai jäähdytettynä alle kuusi asteiseksi, opasti Rahkio turvallisista lämpötiloista.
Kesämökille ruokakassin kanssa matkaajille hän antoi myös neuvoja. Jos kesämökki on enintään kahden tunnin ajomatkan päässä, niin ruoat voi ostaa kylmälaukkuihin mukaan jo kotikaupasta, muuten kannattaa käydä ostoksilla vasta määränpäässä.
IA
9.6.2000
