NATO-johtaja vaatii sotilasmenoja lisättäväksi
Sotilasliitto NATO:n pääsihteeri George Robertson vaati torstaina eurooppalaisia liittolaisia käyttämään enemmän rahaa sotilasmenoihin.Robertsonin mukaan maat eivät satsaa puolustukseensa niin paljon kuin mihin NATO-liittolaiset viime vuonna Washingtonin kokouksessa sitoutuivat.
- Kylmä sota saattaa olla kaukana takanapäin, mutta liian moni armeija on rakennettu eilispäivän vihollisia varten, Robertson sanoi torstaina NATO:n puolustusministerien kokouksessa Brysselissä.
Robertsonin mukaan vahva puolustus edellyttää riittävää
varainkäyttöä sotilashankinnoissa.
- Erityisesti Euroopan on toteutettava käytännössä
aikomuksensa puolustuksensa vahvistamisesta, Robertson
sanoi.
Robertsonin huomautukset ovat linjassa Yhdysvaltain näkemysten kanssa. Yhdysvallat on usein todennut Kosovon olevan esimerkki siitä, miten vaikea Euroopan on mobilisoida 50 000 miestä, vaikka eurooppalaisilla NATO-mailla on teoriassa kaksi miljoonaa sotilasta.
- Paperiarmeijat eivät ratkaise kriisejä, Robertson huomautti.
NATO-maista puolustusmenoihin käyttävät alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan Belgia, Espanja, Hollanti, Kanada, Luxemburg, Saksa, Tanska ja Unkari. Financial Times -lehden mukaan Italia, Norja, Portugali, Puola ja Tshekki yltävät nekin vain niukasti yli kahden prosentin rajan.
Robertsonin kommentit liittyvät myös EU:n kriisinhallintaan, vaikka 15 unionin jäsenmaasta neljä eli Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Irlanti eivät kuulukaan sotilasliittoon.
EU on sopinut luovansa vuoteen 2003 mennessä noin 60 000 sotilaan kriisinhallintajoukot. Unioni neuvottelee parhaillaan NATO:n kanssa siitä, miten EU voi käyttää NATO:n voimavaroja ja miten osapuolten keskinäinen yhteistyö järjestetään.
Venäjän esitykseen odotetaan lisävalaistusta
Perjantaina Venäjän puolustusministeri Igor Sergejev on mukana NATO:n ja Venäjän yhteistyöneuvostossa. Sergejevin odotetaan selventävän pääministeri Vladimir Putinin yllättävää ehdotusta siitä, että myös Eurooppa pitäisi kattaa puolustusohjusten järjestelmällä.
Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri Walter Slocombe katsoo, että Venäjän ajatus NATO:n ja Euroopan toteuttamasta ohjuskilvestä ei saa olla korvaava, vaan täydentävä ratkaisu Yhdysvaltain kansallisen ohjelman kanssa.
- Yhdysvallat, kuten muutkaan, ei ole selvillä siitä, mitä venäläiset esityksellä tarkoittavat. Emme tiedä, aikovatko he esittää teknisiä yksityiskohtia, Slocombe sanoi torstaina.
Putinin ehdotuksen on tulkittu merkitsevän ainakin sitä, että myös Venäjä tunnustaa niin sanottujen häirikkövaltioiden uhan. Yhdysvallat on perustellut torjuntaohjusten hankettaan tarpeella suojautua Pohjois-Korean ja Iranin kaltaisia maita vastaan.
Putinin ja presidentti Bill Clintonin tavatessa viime viikonvaihteessa Moskova torjui Yhdysvaltain toiveet ABM-sopimuksen uudistamisesta. Vuonna 1972 suurvaltojen välillä solmittu sopimus kieltää osapuolia rakentamasta laajoja ohjuskilpiä.
STT-IA
9.6.2000
