Opettajaa tarvitaan esiopetuksessakin

Verkkouutiset

Varhaiskasvatuksen käsitteissä tuulettamista

Opettajaa tarvitaan esiopetuksessakin

Opettajan äänen on syytä kuulua myös varhaiskasvatuksessa, muistuttaa esiopetuksen opetussuunnitelmiin perehtynyt kasvatustieteen maisteri Katja Karevaara. Hänen mielestään esiopettaja joutuu Suomessa vielä hakemaan paikkaansa sekä suhteessa lapsiin että muihin näitä hoitaviin aikuisiin.

Perinteistä kouluikää nuorempien lasten kasvatukseen liittyy meillä myös vastakkainasettelua, jotka esiopetusuudistuksen myötä olisi aika purkaa. Karevaara huomauttaa, etteivät opetus ja hoito tai ohjattu toiminta ja vapaa leikki sulje toisiaan pois lapsen arjesta.

Pahimmillaan lastentarhanopettajien hyvä koulutus voi kuitenkin mennä hukkaan, kun kasvatustavoitteet ja ikäkauteen sopivat opetusmenetelmät seikkailevat vuorolistojen mukaan moniammatillisessa työyhteisössä. Tasa-arvoinen kaikki tekevät kaikkea -ajattelu ei palvelekaan lapsen etua, miettii Karevaara.

Myös opetussuunnitelmissa opettaja jää taka-alalle ja näyttämö varataan lapselle. Tiukka lapsilähtöisyys ei kuitenkaan ole aitoa lapsikeskeisyyttä, vaan lapsi nimenomaan tarvitsee aikuista tuekseen, uskoo Karevaara.

Myöskään yhteisön jäseneksi kasvattamista ei saisi unohtaa, kun lasten yksilölliset tarpeet ymmärretään yhä paremmin.

Aikuinen ja lapsi rinnakkain

Tuoreessa pro gradu -työssään Karevaara vertaili Suomen nykyisiä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita Irlannin kuusivuotiaita koskeviin opetussuunnitelmiin.

Ainakin paperilla opettajan ja lapsen roolit kulkevat Irlannissa johdonmukaisesti rinnakkain. Kun opettajan vastuu on määritelty, tiedetään myös mitä odottaa ja vaatia opetukselta.

Karevaara pitää tärkeänä sitä, että Suomessa uskaltaudutaan tutkimaan varhaiskasvatusta myös kansainvälisestä näkökulmasta. Omista kasvatusperinteistä kannattaa kyllä pitää kiinni, mutta maailman muuttuminenkin on otettava huomioon.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksiin kuuluu esimerkiksi leikin ja lapsuuden itseisarvon ymmärtäminen. Toisaalta etenkin alle kouluikäisten kasvatukseen liittyy paljon tunteenomaisia, aikansa eläneitä vastakkainasetteluja.

Monen aikuisen mielikuvissa opetus riistää lapsen leikkimästä, vaikka kuusivuotias ja paljon vanhempikin lapsi oppii nimenomaan leikkimällä. Edes ohjattu leikki ja vapaa leikki eivät ole vastakohtia, koska aikuinen voi myös ohjata lasten itse aloittamaa leikkiä eteenpäin.

Opetus ei myöskään uhkaa lasten hoitamista, sillä molempia tarvitaan ja molemmat ovat yhtä arvokkaita, tähdentää Karevaara.

Esiopetusuudistus

Kaikille kuusivuotiaille on tarjottava maksuton esiopetuspaikka viimeistään elokuussa 2001.

Halukkaat kunnat saavat valtionosuutta maksuttomaan esiopetukseen jo ensi lukuvuodeksi.

Lapselle esiopetus on vapaaehtoista; perheet päättävät, hakevatko esiopetuspaikkaa.

Esiopetusta annetaan vuodessa vähintään 700 tuntia eli keskimäärin 3-4 tuntia päivässä. Kunnat päättävät opetusajoista. Kokopäivähoitoa tarvitsevilta lapsilta peritään muusta hoitoajasta maksu.

Opetus perustuu Opetushallituksen hyväksymiin opetussuunnitelman perusteisiin. Esiopetuksessa noudatetaan muutenkin opetusalan säädöksiä; päiväkodeissa järjestettävässä esiopetuksessa noudatetaan lisäksi sosiaalitoimen määräyksiä.

Valtaosa kunnista aloittaa maksuttoman esiopetuksen jo elokuussa. Arviolta yksi neljästä kuusivuotiaasta on esiopetuksessa koulun puolella, loput päiväkodeissa.

STT-IA
9.6.2000

Kotimaa -sivulle