Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Päihteet entistä vaikeampi haaste terveydenhuollolle



Alkoholi ja muut päihteet ovat entistä monimutkaisempi haaste terveydenhuollolle. Alkoholijuomien halpeneminen yhdessä lääkkeiden sekä perinteisten ja uusien huumeiden kanssa lisää niihin liittyvien terveysongelmien määrää ja vaikeutta.


Näin arvioi päihdelääketieteen professori Mikko Salaspuro Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta alan valtakunnallisessa kongressissa Jyväskylässä torstaina. Hänen mukaansa päihderiippuvuus on 2000-luvun merkittävin terveysongelma.

- Mielikuva humalaisesta keski-ikäisestä miehestä päihdeongelman yhteydessä muuttuu huomattavasti 2000-luvulla. Vaikka alkoholi on valtapäihde ja tärkein 20-44-vuotiaiden miesten ja naisten ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja, muutkin päihteet yleistyvät, Salaspuro sanoo.

Kaksi vuotta sitten tehdyn laajan kyselyn mukaan joka kymmenes aikuinen eli noin 300 000 suomalaista on joskus kokeillut huumeita, ja ainakin kerran kuussa niitä käyttää noin 30 000 henkeä.

C-hepatiitin ja HIV:n leviämisen mahdollistavien suonensisäisten huumeiden käyttäjiä arvioitiin kolme vuotta sitten olevan noin 9 000-15 000. Määrä ei ole ainakaan pienentynyt.

Hoitohenkilöstölle riittää haasteita päihdeongelmien varhaistunnistamisesta akuuttihoitoon, diagnostiikkaan ja hoitoon asti.


Kirjallisia ohjeita päivystyspisteisiin

Erityisen hankalaksi ongelman käsittelyn tekee sen kietoutuminen yhteen psyyken sairauksien kanssa.

Tutkimusten mukaan jokin mielenterveyshäiriö on 37 prosentilla alkoholisteista ja yli puolella huumeongelmaisista. Kaikki mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä päihdeongelmaisilla. Mielenterveyden häiriöt myös altistavat päihdeongelmille.

Terveydenhuollon henkilöstön tulisi myös kyetä erottelemaan, milloin kyseessä on kokeilija, milloin käyttäjä tai ongelmakäyttäjä.

Toimenpiteisiin vaikuttaa myös, onko kyseessä alkoholin, lääkkeiden tai kiellettyjen huumeiden käyttö tai sekakäyttö ja onko hoitoon tuotu tai hakeutunut henkilö humalassa, päihtynyt, myrkytystilassa vai kärsiikö tämä vieroitusoireista.

- Päivystystilanteessa hoitaja sen paremmin kuin potilaskaan ei useinkaan tiedä, mistä aineesta tai aineista on kysymys. Huumeiden välittäjäkään ei välttämättä tiedä, mitä on tullut myyneeksi, Salaspuro huomauttaa.

Huumeiden monenkirjavasta nimistöstä ja vaikutuksista keskushermostoon kaivataan tietoa. Yleistyvänä huumeena Salaspuro mainitsee esimerkiksi kemiallisesti valmistettavan PCP:n, jota huumekauppiaat lisäävät marihuanaan. Sen vaikutuksia ei yleisesti tunneta.

Terveydenhuollon henkilöstön väistämättömiin riittämättömyyden tunteisiin Salaspuro tarjoaa lievitystä tiedosta, koulutuksesta ja työnohjauksesta.

STT-IA
9.6.2000


Kotimaa -sivulle