OPK:n Timo Lindholm uskoo talletusten määrän säilyvän
Pankkitalletusten kohtalo puntarissa - miten vero vaikuttaa
Pankkitalletuksille on povattu tylyä kohtaloa. Varsinkin nyt, kun valtio alkoi periä 29 prosentin veroa säästötilien koroista. Moni on ennustanut suomalaisrahojen siirtymistä pankkitalletuksista tuottavimpiin sijoituskohteisiin.
Osuuspankkikeskuksen pääekonomisti Timo Lindholm kuitenkin
uskoo talletuskannan pysyvyyteen. Pankkitilit ovat hänen
mukaansa välttämättömiä talouden maksuliikenteen hoidossa.
Koska pankit hoitavat maksujen välitystä, talletuskanta seuraa
Lindholmin mukaan selvemmin kansantaloudessa kertyviä tuloja
kuin finanssivarallisuuden muutoksia.
Talletuskannan pysyvyyttä epäiltäessä Lindholm patistaa
miettimään, mitä kautta talletusraha voi pysyvästi siirtyä
pankeista.
- Liikkeessä olevan käteisrahan määrä on Suomessa jo pitkään
ollut varsin pieni. Iso osa maksuliikenteestä kulkee tilisiirtoina,
mikä on entisestään lujittanut tulojen ja kulutusmenojen
yhteyttä pankkitalletuskantaan.
- Samoin sijoitustoimintaan liittyvät maksut kulkevat pankkien
kautta. Esimerkiksi osakkeiden tai obligaatioiden kotimaisella
myyjällä on pankkitili, josta rahat siirtyvät toisiin sijoituksiin,
velanhoitoon tai kulutusmenoihin - jälleen pankkitilin kautta,
Lindholm sanoo.
Lindholmin mukaan talletuskanta voi supistua, jos koko
pankkijärjestelmän tase pienenee luottojen heikon kysynnän ja
niiden poikkeuksellisen suurten takaisinmaksujen kautta.
Sijoittaminen ulkomaille
voi supistaa talletuskantaa
Kansainvälisten pääomaliikkeiden vapaus voi Lindholmin mukaan
supistaa talletuskantaa. Tämä edellyttää sitä, että kasvava
osa kotimaisista tuloista tai nykyvarallisuudesta käytetään
ulkomaisten sijoitusten hankintaan.
Viime aikoina suomalaisten sijoitukset ulkomaille ovat
tuntuvasti kasvaneet. Suomalaisten omistus kansainvälisissä
sijoitusrahastoissa yli kolminkertaistui viime vuonna.
- Kansainvälisen sijoittamisen yleistyminen voi vaikuttaa
talletuskantaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi
talletuskoron verotus, Lindholm sanoo.
Parikymmentä vuotta sitten neljä viidesosaa suomalaisten
finanssivarallisuudesta oli pankkitalletuksissa. Nyt osuus on
kymmenyksen luokkaa.
Talletusten määrä
kasvanut tähän asti
Pankkitalletuskorot ovat vaihdelleet äärimmäisyydestä toiseen:
talletusten reaalituotto on ajoittain ollut miinusmerkkinen ja
1990-luvun alussa poikkeuksellisen korkea.
Muista sijoituskohteista on saanut pankkitalletuksia selvästi
korkeamman tuoton. Tästä huolimatta talletusten määrä on
kasvanut tähän päivään asti.
Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla Suomen Pankin
rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Heikki Koskenkylä listasi syitä
talletusten pysyvyyteen.
- Ensinnäkin talletukset antavat jonkinlaista perusturvaa kuten
vakuutukset ja tähän ei kuulu riskinotto. Talletuksilla on lisäksi
150 000 markkaan asti talletussuoja.
- Kolmanneksi käyttelytilejä käytetään maksuliikenteeseen ja
talletukset ovat olleet verottomia.
Nykyisin kaksi kolmasosaa talletuksista on kotitalouksien ja
yritysten maksuliikenteen hoitoon tarkoitetuilla tileillä.
Suomen Pankki odottaa
korkokilpailua
Säästötilien koroista perittävä 29 prosentin vero tuli voimaan
kesäkuun alussa. Pankit eivät vielä ole julkistaneet
veromuutoksen aiheuttamia uusia korkoja.
Koskenkylä Suomen Pankista arvioi käyttelytilien korkojen
säilyvän alhaisina, 0-2 prosenttina. Määräaikaisten säästötilien
korkojen hän povaa asettuvan 3-4 prosenttiin.
- Talletusten korkojen täydellinen verollepano voi johtaa
korkokilpailuun, mikä on normaalia monissa maissa. Tällöin
talletusten korko keskimäärin nousisi, Koskenkylä kirjoittaa.
Koskenkylän mukaan pankit voivat kehittää uusia
maksupalveluja, esimerkiksi USA:n tyyliin. Siellä rahastoja voi
tulouttaa automaattisesti käyttelytileille maksujen katteeksi.
- Kotitalouksien riskinotto todennäköisesti kasvaa varallisuuden
kasvaessa.
STT-IA
9.6.2000
Talous -sivulle
|