Poroelinkeino ison rakennemuutoksen edessä
Porotalous on puristettu ahdinkoon, josta selviämiseksi on pikaisesti etsittävä hengissä säilymisen keinoja, Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Timo Hannula kiteytti esitellessään elinkeinon elvytyspakettia poroparlamentissa Kuusamossa keskiviikkona. Yhdistyksen edustajakokous, poroparlamentti, sai pureskeltavakseen laajan paketin, joka tunnustaa elinkeinon olevan suuren rakennemuutoksen edessä. Elvytysohjelman sisältämien lukuisten esitysten ajatuksena on pehmentää muutosta ja luoda porotaloudelle kannattavampi pohja.
Keskeisiä tavoitteita on poroelinkeinon ammattimaistaminen. Tällä hetkellä poronomistajia on noin 6 000, mutta vain noin 1 500 perheelle elinkeino antaa tärkeän osan tuloista, yhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Filppa laskee. Poroista nämä 1 500 omistavat arviolta 80 prosenttia.
Filpan mukaan poronhoito pitäisi saada enenevästi ammattilaisten käsiin kannattavuuden kohentamiseksi. Yhdeksi siirron välineeksi nähdään lopettamiskorvausjärjestelmä.
Korvauksen piirissä olisivat yli 55-vuotiaat eläkkeellä olevat poronomistajat. He omistavat miltei 20 000 poroa. Yhdistys esittää 1 000-1 500 markan korvausta lopetettavalta porolta. Näin mm. vältettäisiin poroluvun karsinnan kohdistuminen elinkeinon ydinyrittäjiin.
Suurin sallittu eloporoluku tippui kesäkuun alussa yli 17 000:llä päätyen kaikkiaan 203 700 eläimen ylärajaan. Läpi vuoden elossa pidettäviä eloporoja on tällä hetkellä lähes täsmälleen tuo määrä.
Yhdistyksen mukaan leikkausmekanismi toimii nyt niin, että se puree juuri alan ydinjoukkoon ja vie kannattavuutta. Lopettamiskorvauksella tämä voitaisiin välttää. Sen avulla saataisiin myös elinkeinoa siirtymään paremmin nuorille.
Katokorvaus toivelistalla
Nykyisissä korvausjärjestelmissä nähdään puutteita. Uutuudeksi havitellaan katokorvauksia, joilla helpotettaisiin mahdollisten suurten onnettomuuksien tuhoja.
Poronomistajia suivaannuttaa ehkä pahiten tuore maasuurpetokorvauskäytäntö, joka toi 1 500 markan omavastuun. Yhdistyksen pikaselvityksen mukaan tammi-huhtikuussa pedot veivät yli 1 100 poroa yhteensä 446 omistajalta. Omavastuun osuus oli yhteensä lähes 670 000 markkaa.
Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Seppo Havu muistutti omavastuun lähtökohdaksi sen, ettei petovahinkojen korvaus perustu kenenkään syyllisyyteen. Petojen tekemisistä ei kukaan ole juridisessa vastuussa.
Suurpetojen tuottamia vahinkoja pitäisi paliskuntain yhdistyksen mielestä karsia myös palauttamalla karhun kevätpyynti. Kotkien aiheuttamia vahinkoja tulisi selvittää paremmin ja kehittää paremmaksi reviiripohjaista korvausjärjestelmää.
Esityksissä toistetaan myös vaatimus, jonka mukaan porotalous pitäisi vapauttaa polttoaineverosta. Elintarvikkeiden arvonlisävero olisi puolestaan syytä alentaa 12 prosenttiin.
Kustannukset kasvaneet
Juuri päättyneen poronhoitovuoden 1999-2000 tarkat luvut eivät olleet vielä parlamentin käytössä, mutta Filppa arvioi, että alan kustannuskehitys on jatkunut epäedullisena. Syynä ovat paljolti kustannukset, joihin elinkeino itse ei voi vaikuttaa, kuten polttoaineiden hinnan raju nousu.
Hoitovuoden 1998-1999 kustannukset olivat vajaat 86 miljoonaa markkaa ja tulot reippaat 105 miljoonaa markkaa. Teuraskiloja kertyi yli 2,1 miljoonaa.
Porojen talviruokintaa ilmeisesti pakko jatkaa
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, metsätutkimuslaitoksen tutkija Timo Helle pitää hätkähdyttävänä Pohjois-Atlantin säävaihteluita (North Atlantic Oscillation) selvittävää raporttia, jonka mukaan länsivoittoisina poikkeuksellisen pitkään jatkuneet tuulet ovat lisänneet Fennoskandian sademääriä ja paksuntaneet etenkin Ylä-Lapin tunturialueiden lumipatjaa.
Helle yhdistää asian ilmastonmuutokseen. Kuusamossa keskiviikkona alkaneessa poroparlamentissa puhunut Helle myönsi, että NAO:n tulokset saatuaan hän on joutunut luopumaan jyrkän kielteisestä suhtautumisestaan porojen talviruokintaan.
Etenkin Käsivarren talvet näyttävät muuttuneen niin vaikeiksi, että ruokinta on hyväksyttävä, mikäli poroista aiotaan pitää kiinni.
- Yli sataan vuoteen ei ole koettu näin pitkäaikaista länsituulten valtaa, Helle mainitsi. Länsivirtaus on jatkunut vahvana jo 15 vuotta.
Tuulet ovat lisänneet Atlantilta itään työntyviä sateita, joiden seurauksena Suomenkin tunturialueilla on koettu ja ilmeisesti koetaan jatkossakin lumisuudeltaan ennennäkemättömiä talvia, Helle huomautti.
Globaali yhteys poroelinkeinoon
Helteen mukaan raportin tulokset kuvastavat, miten globaalilla muutoksella voi olla yhteys paikalliseen elinkeinoon.
Poroilla ei ole mitään keinoa päästä käsiksi talvilaidunten antiin, kun kasvustoa peittää yli metrinen hanki. Seuraukset näkyvät mm. keväisin, kun vasat alkavat syntyä.
Kun paliskuntien keskimääräinen vasaprosentti on noin 50, putoaa prosentti jopa kymmeneen niillä Käsivarren seuduilla, joilla ei turvauduta ruokintaan.
Tunturialueiden poromiehet ovat joutuneet pakosta aloittamaan talviruokinnan, Helle arvioi. Vielä kuukausi sitten olisin jyrkästi arvostellut heinän ja rehun rahtaamista maastoon, joka ei ole kuulunut Ylä-Lapin perinteiseen poronhoitoon.
- Elinkeinoa on kuitenkin vaikea syyttää ilmastonmuutoksen tuomista sääoloista, joiden alku lienee Islannin ja Portugalin Azorien välisellä merialueella, Helle sanoi.
STT-IKK
9.6.2000
