Ratahallintokeskus uusii rataverkkoa, VR kalustoa

Rautateillä laajamittaisia uudistustöitä

VR:n muuttaminen liikelaitokseksi muutama vuosi sitten toi uusia tuulia Suomen rautatieliikenteen yleisjärjestelyihin. Nykyisin VR-konserniin kuuluva VR-osakeyhtiö huolehtii matkustajaliikenteestä, kun taas VR-rata suunnittelee esimerkiksi sähköistyksiä ja rataverkkoon tehtäviä uudistuksia.

Sekään ei kuitenkaan toimeenpane ratojen korjaus- ja perusparannushankkeita, vaan rakennuttajana toimii liikenneministeriön alainen Ratahallintokeskus, RHK.

RHK:n tehtävänä on huolehtia rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta. RHK pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti Suomen liikennepolitiikkaan ja infrastruktuuria koskeviin asioihin. Tästä yhtenä esimerkkinä on rataverkon kehittäminen kansainvälisessä liikenteessä keskeisenä linkkinä idän ja lännen välillä.

RHK:n toiminta alkoi 1.7.1995, kun Valtionrautateiden yhtiöittämisen jälkeenkin radanpidon tilaaja- ja viranomaistehtävät haluttiin säilyttää valtiolla. RHK:n käyttöomaisuuden tasearvo on 15,2 miljardia markkaa, josta kiinteistöjen arvo on 0,8 miljardia, ja se toimii nettobudjetoinnin periaatteella, eli varat radanpitoon saadaan pääosin valtion talousarvion sekä osin muun rahoituksen kautta.

Perusparannustyöt ja sähköistäminen keskeisiä

RHK:n merkittävimmät työkohteet tämän vuoden aikana ovat rataosilla Helsinki-Tampere, Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Orivesi, Toijala-Turku, Kouvola-Pieksämäki, Luumäki-Joensuu, Imatra-valtakunnan raja, Kouvola-Kotka, Kuopio-Iisalmi, Pyhäsalmi-Ylivieska ja Oulu-Tornio.

Perusparannukseen investoidaan tänä vuonna noin 1,4 miljardia markkaa, mikä on viime vuoden tasoa. Suurin osa budjetista kuluu ratojen päällysrakenteen eli ratapölkkyjen, kiskojen ja sepelikerroksen uusimiseen. Betonisia ratapölkkyjä asennetaan 650 000 kappaletta, uusia kiskoja yli 100 km ja vaihteita yli 150.

Edellisen kerran rataverkon päällysrakenteita uusittiin laajasti 1960-luvulla, joten tarvetta kunnostustöihin on monin paikoin.

Perusparannustöiden ohella eri puolilla rataverkkoa on meneillään kehittämishankkeita, joilla parannetaan rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä.

Hankkeiden painopiste on turvallisuuden parantamisessa, ratakapasiteetin lisäämisessä ja sähköistyksen laajentamisessa. Kehittämiseen käytetään tänä vuonna kaikkiaan runsaat 300 miljoonaa markkaa.

Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tullaan lähivuosina parantamaan muun muassa mittavilla turvalaiteinvestoinneilla. Junien automaattista kulunvalvontajärjestelmää laajennetaan siten, että tärkeimmille pääradoille järjestelmä tulee vuoden 2001 loppuun mennessä, ja se kattaa koko rataverkon vuonna 2005.

Oulu-Rovaniemi-välille rakennetaan vuosina 2003-2005 uusi turvalaitejärjestelmä, minkä ansiosta rataosa saadaan kauko-ohjauksen piiriin eli junaliikennettä voidaan ohjata ja valvoa keskitetysti.

Radan sähköistystyöt ovat juuri valmistuneet rataosalla Turku-Toijala, jossa sähköinen liikenne alkoi kuluvan kuun 4. päivänä. Sähköistyksen painopiste siirtyy nyt pohjoiseen Suomeen. Siellä sähköistystä edeltävät työt ovat käynnistymässä rataosilla Tuomioja-Raahe ja Oulu-Rovaniemi.

Ensimmäiseksi sähköistetään tavaraliikenteen rataosa Tuomioja-Raahe vuosina 2000-2001 ja sen jälkeen rataosa Oulu-Rovaniemi vuosina 2001-2004.

Ratojen sähköistykseen, perusparannukseen ja turvalaitetöihin on suunniteltu käytettävän vuosina 2000-2004 kaikkiaan noin 1,5 miljardia markkaa.

RHK on tilannut sähköistyksen Fortum-konserniin kuuluvalta Sähköradat Oy:ltä. Yhtiö ja RHK ovat jo sopineet rataosien Oulu-Kontiomäki-Vartius ja Kontiomäki-Iisalmi sähköistyksen ehdoista, mutta hankkeen toteutuminen vaatii eduskunnan myöntämää aloituslupaa ja määrärahoja. Suunnitelmien mukaan hanke valmistuisi vuonna 2007.

Nyt tehtävissä sähköistystöissä käytetään uudentyyppistä sähkönsyöttöjärjestelmää, joka mahdollistaa aiempaa pitemmät syöttöasemien välit parantaen kustannustehokkuutta.

Kapunkiradan rakentaminen edennyt hyvin

Pääkaupunkiseudun mittavin kehityshanke on kahden lisäraiteen eli kaupunkiradan rakentaminen rataosuudelle Helsinki-Huopalahti-Leppävaara. Kaupunkirata valmistuu syksyksi 2001.

Rakentaminen on jo edennyt selvästi yli puolenvälin ja töiden painopiste on siirtymässä maanrakennustöistä päällysrakenne-, sähköistys- ja turvalaitetöihin. joita tehdään koko välillä Helsingistä Leppävaaraan.

Helsingin aseman uudet laiturit ja Linnunlaulun kävelysilta ovat valmistumassa. Asemalla alkaa heinäkuussa laiturien kattaminen, ja katosten on määrä valmistua samanaikaisesti kaupunkiradan kanssa.

Elokuun puolivälissä Helsingin asemalla otetaan käyttöön uudet läntiset laiturit 17-19 sekä uusi laituri ja raide Pasilassa ja Ilmalassa.

Kaupunkirataan liittyviä rakennustöitä tehdään kesän aikana mm. Ilmalan, Huopalahden. Valimon ja Pitäjänmäen asemilla. Rakennustyöt ovat meneillään myös Espoossa, jossa maanrakennustöitä tehdään Mäkkylän ja Leppävaaran välillä ja silta- sekä asemaurakoita Mäkkylän ja Leppävaaran asemilla.

Kaupunkiradan kahden lisäraiteen ansiosta lähi- ja kaukoliikenne voidaan erottaa omille raiteilleen. Tämä mahdollistaa junavuorojen lisäämisen sekä siirtymisen liityntäliikennejärjestelmään.

Kaksi raidetta varataan pelkästään Leppävaaran ja Martinlaakson radan lähiliikenteelle. Kahta muuta raidetta tulevat käyttämään kaukoliikenne ja Leppävaaran länsipuolinen lähiliikenne.

Kaupunkirata on RHK:n, Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishanke, jonka kustannusarvio on runsaat 900 miljoonaa markkaa.

VR investoi uuteen kalustoon

Samalla, kun rataverkon kuntoa ja varustusta kohennetaan, VR tekee laajoja investointeja uusiakseen raidekalustoaan. VR-konsernin investointimenot vuonna 1999 olivat runsaat 1,2 miljardia markkaa.

Menot ovat olleet viime vuosina kasvussa ja pysyvät korkeina lähivuosinakin. Viime vuonna ei kuitenkaan tehty merkittäviä uusia investointipäätöksiä.

Viime vuoden aikana InterCity -liikenteeseen tuli 22 uutta kaksikerroksista IC-vaunua. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen saatiin 10 uudentyyppistä kaupunkijunaa. Sr2-sarjan sähkövetureiden lisähankintoihin käytettiin runsaat 100 miljoonaa markkaa, samoin kuin tavaravaunujen saneerauksiin ja lisähankintoihin.

Uuden aikataulukauden astuttua voimaan 4. kesäkuuta VR käyttöönotti uutena junatyyppinä vain kaksikerroksisista vaunuista koostuvia InterCity2 -junia.

IC2-juna palvelee Turun ja koko rantaradan sekä Jyväskylän ja Tampereen työ-, liikematka- sekä vapaa-ajan liikennettä Helsinkiin. Osa IC2-junista korvaa Pendolino-vuoroja, nykyisiä InterCity-vuoroja ja pikajunia. Osa vuoroista on kokonaan uusia.

Rantaradalla Pendolinon suosio on johtanut siihen, että kalustoa on tarvittu lisää vilkkaimmille matkustusajoille. Kahden nyt liikennöivän Pendolino-junan lisäksi VR on tilannut kahdeksan uutta junaa, joiden toimitus tapahtuu vuoden 2002 loppuun mennessä. VR:llä on myös optio 15 Pendolinoon.

Molemmilla nyt liikennöivillä Pendolinoilla on ajettu Helsingin ja Turun välillä jo yli miljoona kilometriä, ja vuoroja on kertynyt yli 8 600. Uusien Pendolino-reittien avaamisjärjestyksestä ei ole vielä päätöstä.

Meneillään olevat rata- ja rakennustyöt aiheuttavat kesän aikana monia muutoksia junaliikenteeseen. Osa vuoroista korvataan osin tai kokonaan linja-autoilla, ja myös aikatauluihin on odotettavissa joitain poikkeuksia. Muutoksista saa hyvin tietoa 4.6. voimaanastuneesta VR:n taskuaikataulusta.

MIKKO LAITINEN
9.6.2000

Kotimaa -sivulle