Palvelutyönantajat selvitti:
Työnhakijan oma aktiivisuus on paras tie työpaikkaan
Oma aktiivisuus on ylivoimaisesti tärkein keino, jos työnhakija haluaa töihin palvelualan yritykseen.
Palvelutyönantajien tutkimukseen
osallistuneista yrityksistä yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, että työntekijän oma yhteydenotto
on tärkeä rekrytointiin vaikuttava tekijä. Työvoimatoimistoilla on vain vähäinen
merkitys, kun yritykset etsivät uusia työntekijöitä.
Palvelutyönantajat selvitti jäsenyrityksiin suunnatulla tutkimuksella, mitä
kanavia palveluyritykset käyttävät ja pitävät tärkeinä työvoimaa hankittaessa.
Kysymyksiin vastasi noin 1 600 erisuuruista yritystä.
Työnhakijan oman yhteydenotto ja työntekijästä annettu suositus ovat
ylivoimaisesti tärkeimmät rekrytointikanavat, kun työntekijää on
palkkaamassa pieni tai keskisuuri yritys. Nämä epäviralliset työvoiman
hankintakeinot ovat sitä tärkeämpiä mitä pienemmästä yrityksestä on kyse.
Oma yhteydenotto ja suositus ovat merkittäviä kanavia myös suurille
yritykselle, mutta niille tärkein rekrytointikeino on kuitenkin lehti-ilmoittelu.
Suurista, yli 50 työntekijän yrityksistä lähes 60 prosenttia pitää
lehti-ilmoittelua tärkeänä. Pienistä yrityksistä tätä mieltä on vain reilut 20
prosenttia.
Työvoimatoimistoilla vähäinen merkitys
Tutkimus osoitti, että työvoimatoimistoilla on paljon parannettavaa
toiminnassaan. Yli puolet yrityksistä oli sitä mieltä, että työvoimatoimistoilla
on vain vähäinen merkitys työvoiman hankintakanavana.
Yllättävää oli, että työvoimatoimistojen palveluilla on vähiten merkitystä
pienille yrityksille. Tämä antaakin aiheen kysyä, pitäisikö palveluja räätälöidä
erityisesti pienten yritysten tarpeisiin, kyselee työvoimapolitiikasta vastaava
johtaja Markku Koponen Palvelutyönantajista.
On erittäin tärkeää, että pienet yritykset saavat mahdollisimman paljon apua
työvoimatoimistoista. Pienillä yrityksillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia
omiin henkilöstökampanjoihin ja lehti-ilmoitteluun kuin suurilla yrityksillä,
Koponen tähdentää.
Hänen mielestään työvoimaviranomaisten pitäisi myös jalkautua nykyistä
useammin yrityksiin. Yksi syy työvoimatoimistojen vähäiseen käyttöön
saattaakin olla siinä, ettei niiden palveluita tunneta riittävästi.
Työvoimatoimistojen vähäistä roolia voi selittää myös se, että yritykset eivät
läheskään aina löydä työvoimatoimistosta vaatimukset täyttäviä
työnhakijoita. Tämä seikka on korostunut työministeriön omissakin
selvityksissä. Yritykset saattavat lisäksi muistella laman aikaa, jolloin
työvoimatoimistot olivat ruuhkaisia eikä työnantajien tarpeita kyetty ottamaan
riittävästi huomioon, Koponen arvioi.
Oppilaitoksista palkataan vähän
Työvoiman palkkaaminen suoraan oppilaitoksista ei ole kovin yleistä
ainakaan palvelualan yrityksissä, vaikka asiasta on keskusteltu varsin paljon
julkisuudessa.
Vain vajaat 20 prosenttia yrityksistä piti tätä
rekrytointikanavaa merkittävänä. Yrityspalveluja tarjoavat yritykset ja apteekit
ottavat yhteyttä oppilaitoksiin hieman useammin kuin muut palveluyritykset.
Myös työvoimaa välittävien yritysten käyttö on edelleen vähäistä. Kuusi
prosenttia pienistä yrityksistä ja suuristakin vain 12 prosenttia pitää tätä
rekrytointikeinoa tärkeänä.
IKK
9.6.2000
Politiikka -sivulle
|