Valtion menetykset kriisistä 50 mrd. markkaa
SKOP:lla oli keskeinen osa pankkikriisissä
Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP näytteli keskeistä roolia 1980-luvun lopun luottokuplan puhkeamista seuranneessa pankkikriisissä. Pankkikriisi alkoi "virallisesti" 19. syyskuuta vuonna 1991. Silloin Suomen Pankki ilmoitti ottavansa hoitoonsa SKOP:n.Ensimmäiset oireet pankkikriisistä nousivat julkisuuteen SKOP:n ajauduttua ylipääsemättömiin vaikeuksiin hurjasti kasvaneiden koti- ja ulkomaisten lainojensa hoidossa.
Nopeasti kärjistynyt rahoituskriisi levisi pikavauhtia koko Suomen rahoitusjärjestelmään ja ajoi kansantalouden maan taloushistorian syvimpään lamaan.
Pankkikriisi myllersi täydellisesti Suomen rahoitusjärjestelmän perinteiset rakenteet ja leirit. Kansantalouden noustessa laman jälkeen kriisistä SKOP ja aiemmin vahva säästöpankkileiri sekä maan toinen suurpankki Kansallis-Osake-Pankki olivat lakanneet olemasta.
Pankkikriisi johtui rahoitusmarkkinoiden vapauttamista seuranneesta pankkien liiallisesta luotonannosta ja luotonotosta, joka johti koko kansantalouden ylikuumenemiseen. Se näkyi erityisen selvästi pörssikursseissa sekä asuntojen ja kiinteistöjen hinnoissa.
Pankkien katastrofaalinen epäonnistuminen pakotti Suomen valtion ottamaan vastuun koko Suomen rahoitusjärjestelmän vakauden ja maksuvalmiuden turvaamisesta vuonna 1992. Kansantalous alkoi toipua taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti äärimmäisen kalliiksi käyneestä pankkikriisistä vuonna 1994.
Ensi merkit jo syksyllä 1990
Pankkikriisin oireet vahvistuivat pahaenteisesti jo syyskuussa 1990, jolloin Suomen Pankki teki SKOP:lle vakautusohjelman ja merkitsi pankin osakepääoman korotuksen. Keväällä 1991 SKOP:lle laadittiin tervehdyttämisohjelma, joka ei kuitenkaan riittänyt pankin nostamiseen jaloilleen.
Syksyllä Suomen Pankki joutui ottamaan SKOPin haltuunsa. Siinä vaiheessa SKOP:lle oli annettu tukea 16,2 miljardia markkaa.
Seuraavana vuonna päätettiin yleisestä pääomatuesta talletuspankeille ja perustettiin Valtion vakuusrahasto. Keväällä perustettiin Suomen säästöpankki, johon sulautettiin 43 vaikeuksissa olevaa säästöpankkia.
Pankkikriisin selvittämiseksi ja ongelmaluottoja hoitamaan perustettiin vuoden 1993 lopulla omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal, jota ollaan nyt ajamassa alas.
Kaikki pankit kärsivät kriisissä kirveleviä ja monille niistä ylivoimaisen suuria tappioita. Suhteellisesti vähimmillä vaurioilla kriisistä selvisi osuuspankkileiri. Senkin menetykset olivat raskaita ja ryhmä hajosi kriisin johdosta kahtia.
Aiemmin pankkimarkkinoita hallinneet liikepankit KOP ja SYP päätyivät yhteen ja fuusioituivat lopulta ruotsalais-suomalaiseksi Merita-Nordbankeniksi.
Maksetun tuen ja tappioiden määrällä mitattuna pankkikriisi oli leimallisesti säästöpankkikriisi. Säästöpankit eivät koskaan toipuneetkaan kriisistä, vaan aiemmin vahvasta pankkiryhmästä jäi rahoitusmarkkinoille vain pieni sirpale, jonka markkinaosuus on viiden prosentin luokkaa.
Valtiolle noin 50 mrd:n tappiot
Suomen kansantalouden nousu laman pohjalta on ollut historiallisestikin arvioiden poikkeuksellisen vahvaa. Suomen kokonaistuotanto on kasvanut vuodesta 1994 lähtien ennätyksellisen pitkään huippuvauhtia.
Nopean kasvun ansiosta laman menetykset saatiin suurin piirtein kurotuksi kiinni vuosina 1994-1999. Lama jätti kuitenkin perinnökseen edelleen hyvin korkean työttömyyden.
Suomen rahoitusjärjestelmä ja kansantalous nousivat pankkikriisistä ja lamasta aiempaa vahvempina, mutta kriisin hinta oli äärimmäisen kova. Pankkikriisin loppuselvittely on kuitenkin vielä kesken, vaikka pankit ovatkin jo monta vuotta sitten jättänyt taakseen vuosikymmenen alun kuoleman laakson.
Ulkona olevan pankkituen määrä oli valtiovarainministeriö mukaan viime vuoden lopussa 40,1 miljardia markkaa, mistä maksettua tukea oli 39,1 miljardia ja takauksia 1 miljardi markkaa.
Lopullisia menetyksiä pankkituesta oli vuosikymmenen loppuun mennessä kirjattu 12,5 miljardia markkaa ja korkomenoja 16,8 miljardia. Säästöpankkiryhmän osuus ulkona olevasta pankkituesta on 36,4 miljardia markkaa ja takauksista 1 miljardi.
Pankkikriisin kansantaloudelle aiheuttamia kokonaismenetyksiä ei ole laskettu, mutta kasautuneet menetykset nousevat ilmeisesti useisiin satoihin miljardeihin markkoihin.
Veronmaksajien eli julkisen vallan lopulliseksi tappioksi pankkikriisistä valtiovarainministeriö arvioi noin 50,2 miljardia markkaa eli lähes 10 000 markkaa jokaista suomalaista kohti.
STT-IA
9.6.2000
