Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Tyyntä valtamerta vaivaavat poliittiset kriisit



Kaukaisten Tyynen valtameren paratiisisaarten tapahtumat harvoin ylittävät kansainvälisen uutiskynnyksen. Viime viikkojen aikana alueella on kuitenkin leimahtanut väkivaltaisia selkkauksia yksi toisensa jälkeen.


Hälyttävin tilanne on tällä hetkellä Salomonsaarilla, missä sissijärjestöjen välisessä tulituksessa noin 50-100 ihmisen kerrotaan kuolleen keskiviikkona.

Fidzhissä kapinallinen George Speight pitää yhä maan parlamenttirakennuksessa panttivankeinaan intialaissyntyistä pääministeriä Mahendra Chaudhrya ja muita hallituksen jäseniä. Armeija on julistanut alueelle poikkeuslain ja ottanut vallan käsiinsä.

Asiantuntijoiden mukaan Tyynen valtameren alueella on useita muitakin uhkaavia konfliktipesäkkeitä, joissa tilanne saattaa lähitulevaisuudessa riistäytyä maiden hallitusten käsistä.


Salomonsaarilla taistelevat kahden saaren asukkaat

Salomonsaarten erimielisyydet juontavat juurensa toisen maailmansodan tapahtumista. Yhdysvaltain merijalkaväen onnistunut maihinnousu Guadalcanalin saarelle oli yksi toisen maailmansodan ratkaisutaisteluista. Tuolloin Malaitan saarelta muutti paljon väestöä viereiselle Guadalcanalin saarelle.

Välit saaren alkuperäisten asukkaiden ja Malaitalta muuttaneiden välillä ovat olleet kireät. Guadalcanalilla sijaitsevan pääkaupungin Honiaran huippuvirat menevät saaren alkuperäisten asukkaiden mukaan liian usein malaitalaisille.

Viime 18 kuukauden aikana yli 60 ihmistä on saanut surmansa saarella taistelevien sissijärjestöjen, Malaitan kotkien (MEF) sekä Isatabun vapautusliikkeen (IFM) välisissä yhteenotoissa. Noin 60 000 malaitalaista on pakotettu jättämään kotinsa Guadalcanalissa.

Salomonsaarilla ei ole omaa armeijaa.


Fidzhissä suuri intialaisväestö koetaan uhkana

Myös Fidzhiä repii eri alkuperää olevan väestön välinen valtakamppailu.

Fidzhiläistä alkuperää olevat asukkaat vastustavat maan suuren intialaisen väestön taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan kasvua. Noin 45 prosenttia fidzhiläisistä on intialaista syntyperää.

Kansallismieliseksi itseään luonnehtiva Speight vaatii maanomistusoikeuksia fidzhiläistä syntyperää olevalle väestölle.

Vaikka Speightin puolustamalla alkuperäisväestöllä on jo nyt suurin osa maasta hallussaan, maan suurimmasta tulolähteestä, sokerintuotannosta, noin 95 prosenttia on intialaisten käsissä.


Papua-Uuden-Guinean rauha huteralla pohjalla

Papua-Uutta-Guineaa vaivaavat hutera hallinto ja lähes konkurssikypsä valtiontalous. Korruptio estää taloudellisten uudistusten toteuttamisen.

Lisäksi maata vaivaa laajalti rehottava rikollisuus. Pienikin tapahtuma voi laukaista konfliktin maassa, jonka väestö koostuu neljästä suuresta etnisestä ryhmästä, ja jossa puhutaan yli 700 eri kieltä.

Maassa on taisteltu vuodesta 1988 Bougainvillen saaresta. Joukko separatisteja haluaisi erottaa luonnonvaroiltaan rikkaan autonomisen Bougainvillen täysin itsenäiseksi valtioksi.

Taistelut ovat vaatineet satojen ihmisten hengen. Alueella on ollut tulitauko vuodesta 1998, mutta tilanne on edelleen räjähdysaltis.


Irian Jaya vaatii itsenäisyyttä

Papua-Uuden-Guinean naapuri, Irian Jaya on maailman suurimman saarivaltion, Indonesian kaukaisin maakunta. Maa itsenäistyi Hollannista vuonna 1961. Indonesia liitti alueen osaksi maataan YK:n avustuksella kahta vuotta myöhemmin.

Irian Jayassa on ollut pitkään hiljaista sissitoimintaa Indonesian hallintoa vastaan. Indonesiaa viime aikoina ravistelleet poliittiset muutokset ovat kuitenkin tuoneet Irian Jayan vapautusliikkeisiin uutta pontta. Viime viikonloppuna maakunnassa pidettiin konferenssi, jossa alueen asukkaat äänestivät itsenäisyyden puolesta.

Indonesian hallitus ei pidä konferenssia laillisena, eikä suostu edes keskustelemaan itsenäisyydestä. Indonesialla ei juuri ole varaa itsenäistymismyönnytyksiin, sillä vaarana on, että koko jättiläisvaltio hajoaa osiinsa.

Myös Irian Jayassa itsenäisyystoiveet juontavat alueen alkuperäisen väestön toiveista saada itselleen osa alueen mittavien luonnonvarojen tuotoista.

STT-IKK
9.6.2000


Ulkomaat -sivulle