Tyyntä valtamerta vaivaavat poliittiset kriisit
Kaukaisten Tyynen valtameren paratiisisaarten tapahtumat harvoin ylittävät kansainvälisen uutiskynnyksen. Viime viikkojen aikana alueella on kuitenkin leimahtanut väkivaltaisia selkkauksia yksi toisensa jälkeen.
Hälyttävin tilanne on tällä hetkellä Salomonsaarilla, missä
sissijärjestöjen välisessä tulituksessa noin 50-100 ihmisen
kerrotaan kuolleen keskiviikkona.
Fidzhissä kapinallinen George Speight pitää yhä maan
parlamenttirakennuksessa panttivankeinaan intialaissyntyistä
pääministeriä Mahendra Chaudhrya ja muita hallituksen jäseniä.
Armeija on julistanut alueelle poikkeuslain ja ottanut vallan
käsiinsä.
Asiantuntijoiden mukaan Tyynen valtameren alueella on useita
muitakin uhkaavia konfliktipesäkkeitä, joissa tilanne saattaa
lähitulevaisuudessa riistäytyä maiden hallitusten käsistä.
Salomonsaarilla taistelevat kahden saaren asukkaat
Salomonsaarten erimielisyydet juontavat juurensa toisen
maailmansodan tapahtumista. Yhdysvaltain merijalkaväen
onnistunut maihinnousu Guadalcanalin saarelle oli yksi toisen
maailmansodan ratkaisutaisteluista.
Tuolloin Malaitan saarelta muutti paljon väestöä viereiselle
Guadalcanalin saarelle.
Välit saaren alkuperäisten asukkaiden ja Malaitalta
muuttaneiden välillä ovat olleet kireät. Guadalcanalilla
sijaitsevan pääkaupungin Honiaran huippuvirat menevät saaren
alkuperäisten asukkaiden mukaan liian usein malaitalaisille.
Viime 18 kuukauden aikana yli 60 ihmistä on saanut surmansa
saarella taistelevien sissijärjestöjen, Malaitan kotkien (MEF)
sekä Isatabun vapautusliikkeen (IFM) välisissä yhteenotoissa.
Noin 60 000 malaitalaista on pakotettu jättämään kotinsa
Guadalcanalissa.
Salomonsaarilla ei ole omaa armeijaa.
Fidzhissä suuri intialaisväestö koetaan uhkana
Myös Fidzhiä repii eri alkuperää olevan väestön välinen
valtakamppailu.
Fidzhiläistä alkuperää olevat asukkaat
vastustavat maan suuren intialaisen väestön taloudellisen ja
poliittisen vaikutusvallan kasvua. Noin 45 prosenttia
fidzhiläisistä on intialaista syntyperää.
Kansallismieliseksi itseään luonnehtiva Speight vaatii
maanomistusoikeuksia fidzhiläistä syntyperää olevalle väestölle.
Vaikka Speightin puolustamalla alkuperäisväestöllä on jo nyt
suurin osa maasta hallussaan, maan suurimmasta
tulolähteestä, sokerintuotannosta, noin 95 prosenttia on
intialaisten käsissä.
Papua-Uuden-Guinean rauha huteralla pohjalla
Papua-Uutta-Guineaa vaivaavat hutera hallinto ja lähes
konkurssikypsä valtiontalous. Korruptio estää taloudellisten
uudistusten toteuttamisen.
Lisäksi maata vaivaa laajalti
rehottava rikollisuus. Pienikin tapahtuma voi laukaista konfliktin
maassa, jonka väestö koostuu neljästä suuresta etnisestä
ryhmästä, ja jossa puhutaan yli 700 eri kieltä.
Maassa on taisteltu vuodesta 1988 Bougainvillen saaresta.
Joukko separatisteja haluaisi erottaa luonnonvaroiltaan rikkaan
autonomisen Bougainvillen täysin itsenäiseksi valtioksi.
Taistelut ovat vaatineet satojen ihmisten hengen. Alueella on
ollut tulitauko vuodesta 1998, mutta tilanne on edelleen
räjähdysaltis.
Irian Jaya vaatii itsenäisyyttä
Papua-Uuden-Guinean naapuri, Irian Jaya on maailman
suurimman saarivaltion, Indonesian kaukaisin maakunta. Maa
itsenäistyi Hollannista vuonna 1961. Indonesia liitti alueen
osaksi maataan YK:n avustuksella kahta vuotta myöhemmin.
Irian Jayassa on ollut pitkään hiljaista sissitoimintaa Indonesian
hallintoa vastaan. Indonesiaa viime aikoina ravistelleet
poliittiset muutokset ovat kuitenkin tuoneet Irian Jayan
vapautusliikkeisiin uutta pontta. Viime viikonloppuna
maakunnassa pidettiin konferenssi, jossa alueen asukkaat
äänestivät itsenäisyyden puolesta.
Indonesian hallitus ei pidä konferenssia laillisena, eikä suostu
edes keskustelemaan itsenäisyydestä. Indonesialla ei juuri ole
varaa itsenäistymismyönnytyksiin, sillä vaarana on, että koko
jättiläisvaltio hajoaa osiinsa.
Myös Irian Jayassa itsenäisyystoiveet juontavat alueen
alkuperäisen väestön toiveista saada itselleen osa alueen
mittavien luonnonvarojen tuotoista.
STT-IKK
9.6.2000
Ulkomaat -sivulle
|