Työnantaja tuntee työllistämismallin yhä huonosti

Vajaakuntoisia työllistetty Suomessa viisi vuotta

Tällä hetkellä työllisyystöitä tekee 218 vajaakuntoista henkilöä, jotka ovat sijoittuneet pääosin yksityisen sektorin töihin, kuten siivousalalle, myymäläapulaisiksi tai esimerkiksi toimistosihteereiksi.

Heistä reilu kolmannes on kehitysvammaisia ja viitisentoista prosenttia mielenterveyskuntoutujia. Suurin osa tulee kuitenkin mm. työvoimatoimistojen kautta oltuaan pitkään työttömänä.

- VATES-säätiön alaisuudessa toimiva työllistymismalli ei karsi pitkäaikaistyöttömiä. Ohjelmaan voi päästä, jos on kova into tehdä töitä, tutkija Mika Ala-Kauhaluoma sanoo.

Ala-Kauhaluoman mukaan keskimääräinen työssäoloaika tätä kautta työllistetyllä vajaakuntoisella on puolitoista vuotta. Tutkija huomauttaa, että suurimman osan ajasta palkan maksaa työnantaja.

- Vajaakuntoinen tai vammainen voi aluksi saada työllistämistukea tavalliseen tapaan. Sen jälkeen työnantaja maksaa työntekijälleen palkan, joka on noin 4 200 markkaa kuukaudessa. Työaikaa kertyy 25 tuntia viikossa.

Vain harva työnantaja lähtee mukaan

Ala-Kauhaluoman mukaan työllistämismallin kokemukset viideltä vuodelta ovat olleet pääosin myönteisiä.

- Sosiaalisektorilla malli tunnetaan jo melko hyvin. Sen sijaan työnantajille käytäntö voisi olla selkeämpi, tutkija huomauttaa.

Ala-Kauhaluoma tunnustaa, että työnantajilla on yhä epäilyksensä vajaakuntoisen työllistämisessä. Hänen mukaansa jokaista työsuhteeseen päätynyttä yhteydenottoa kohti tarvitaan 140 kontaktia työnantajaan päin.

- Sen sijaan sitten, kun alkuun on päästy, vain harvoin työnantaja perääntyy, hän sanoo.

Osansa onnistuneella työrupeamalla on työvalmentajilla, jotka hoitavat ensikontaktit työllistyjän ja työnantajan välillä. He myös valvovat koko työjakson ajan, että hommat luistavat.

Valmentaja voi olla tarpeen mukaan vajaakuntoisen tukena vaikka kaiket päivät, jos työllistyjä tai työnantaja niin haluavat.

STT-IKK
9.6.2000

Kotimaa -sivulle