Virkamiesten kielitaitotutkimus valmistunut: Koulutus paransi kielitaitoa selvästi
Virkamiehet katsovat kielitaitonsa selvästi parantuneen kielikoulutuksessa, jota annettiin Suomen EU-puheenjohtajuusvalmennuksen osana.He pitävät kielikoulutusta yleisesti varsin onnistuneena ja kielitaitotavoitteisiin on myös päästy suhteellisen hyvin.
Tämä selviää juuri valmistuneesta tutkimuksesta Virkamies ja vieraat kielet, jonka on tehnyt OTK Anu Sajavaara Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin keskiviikkona Helsingissä.
Valtiovarainministeriön teettämässä tutkimuksessa virkamiesten kielitaitoa kartoitettiin testein, kyselylomakkein, haastatteluin ja koulutusta seuraamalla.
Virkamiesten englannin kielen taito lähentelee ministeriöiden EU-puheenjohtajuuskautta varten tavoitteeksi asettamaa Yleisten kielitutkintojen 8-portaisen taitotasoasteikon tasoa 7.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että virkamiehet viestivät kohtalaisen tehokkaasti ja luontevasti vaativissakin kielenkäyttötilanteissa.
Ranskassa ja saksassa tavoitteet asetettiin alun perinkin matalammalle. Monessa ministeriössä tavoitteena oli tekstien ymmärtämisen mahdollistava kielitaito ja tähän tavoitteeseen onkin päästy.
Suurin ongelma kielikoulutuksessa oli ajanpuute. Halua osallistua koulutukseen olisi ollut enemmänkin, mutta työkiireiden vuoksi osallistumismahdollisuudet olivat rajoitetut.
Onnistunein opetusmuoto olikin useimmiten kunkin virkamiehen aikatauluun sopeutettu riittävän joustava opetus.
Kielitaito syvenee, mutta kapenee
Eri-ikäiset virkamiehet näyttävät osaavan eri kieliä. Kaikki sukupolvet osaavat englantia selvästi parhaiten ja lähes yhtä hyvin.
Sen sijaan vanhemmat virkamiehet osaavat nuoria virkamiehiä enemmän ja paremmin saksaa.
Nuoremmat virkamiehet osaavat kuitenkin vanhempia sukupolvia useammin ja paremmin ranskaa, mutta heidän ruotsin kielen taitonsa puolestaan on osoittautunut jopa huolestuttavan heikoksi.
Virkamiesten kielitaito näyttäisi syvenevän, mutta samalla kapenevan. Kielikoulutuksen parantumisen ja ulkomailla työskentely- ja matkustusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä vieraita kieliä osataan paremmin kuin ennen, mutta virkamiesten osaamien kielten määrä näyttäisi olevan vähenemässä.
Tämä on osittain seurausta siitä, että kielikoulutuksessa voimavarat on ajan ja resurssien rajallisuuden vuoksi keskitetty yhden tai korkeintaan kahden kielen opiskeluun.
Tulevaisuudessa korostuneekin myös harvinaisempien kielten osaaminen (venäjä, italia, espanja).
Virkamiehet hallitsevat vierailla kielillä yleensä varsin hyvin oman alansa kielenkäytön eli ammattisanasto ei tuota heille juurikaan vaikeuksia. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin sanavaraston suppeus, joka ilmenee erityisesti työhön liittyvissä sosiaalisissa tilanteissa.
Vaikeuksia aiheuttavat myös ääntäminen ja intonaatio. Myös sujuvuudessa, erilaisten tyylilajien ja kielellisten vivahteiden ja kulttuurikohtaisten käyttäytymiserojen hallinnassa on parannettavaa.
IA
9.6.2000
