Onko siellä ketään?
Elämä maapallolla voi olla ainutlaatuista
STT-IA, 12.1.2001
Unohda tieteisfantasiat Maata terrorisoivista ulkoavaruuden kuvatuksista, unohda pienet vihreät marsilaiset! Maapallon ulkopuolella saattaa olla - ja hyvin todennäköisesti onkin - elämää, mutta tuskin älykästä sellaista.
Tieteen päivillä Helsingissä keskiviikkona esitetty arvio romuttaa hentoisetkin toiveet uusien sivilisaatioiden löytymisestä. Tähtitieteen professori Ilkka Tuominen Oulun yliopistosta uskoo, että korkeamman tason elämä eli eläin- ja kasvikunta sellaisena kuin me sen tunnemme, saattaa olla jopa ainutlaatuista.
- Viimeaikainen tutkimus tukee sitä olettamusta, että mikrobitasoista elämää voi esiintyä samanlaisissa olosuhteissa myös muilla oman tai toisten aurinkokuntien planeetoilla. Sen sijaan älykkäämmän elämän syntymiseen vaaditaan ehtoja,
joita näillä näkymin mikään tunnettu planeetta ei täytä, Tuominen epäilee.
Tuominen purkaa käsityksiään elämän epätodennäköisyydestä
oman planeettamme Maan syntyhistorialla. Maa on sattunut
kehittymään sopivan lähelle sopivankokoista keskustähteään
Aurinkoa.
Lisäksi lähistöllä kiertää giganttinen "turvamies"
Jupiter, joka suojaa vihreää kotiplaneettaamme ulkoavaruuden
pommittajilta, meteoriiteilta.
- Viime vuosikymmenien merkittävimpiin löytöihin kuuluvat noin
40 aurinkokuntamme ulkopuolista planeettakuntaa. Usein
löydöt tulkitaan niin, että muita Maan kaltaisia planeettoja
voisi esiintyä maailmankaikkeudessa. Tosiasiassa yksikään
niistä ei muistuta omaa aurinkokuntaamme, Tuominen kritisoi.
Tähdellä iso rooli
Yrityksen puutteesta löytää meidän kaltaistamme älyä
ulkoavaruudesta ei voi ihmiskuntaa syyttää. SETI-projekti on
jo 16 vuoden ajan etsinyt radioteleskoopeilla vihjettä elämästä
avaruudessa, mutta mitään ei ole kuulunut.
Tavalliset suomalaiset ovat ladanneet tietokoneidensa
näytönsäästäjiin SETI:n ohjelman, jolla seulotaan ulkoavaruuden
signaaleja. Kaikkiaan projektiin ottaa tälläkin hetkellä osaa yli
2,6 miljoonaa käyttäjää.
Tuomisen mukaan kannattaa edelleenkin pitäytyä oman
kotiplaneettamme historiassa ja kaivaa sieltä
todennäköisyyksiä Maan ulkopuolisen elämän olemassaololle.
- Keskustähden, kuten meidän oma Aurinkomme, täytyy elää
riittävän pitkään ja loistaa riittävän kirkkaasti, jotta sen
ympärille syntyisi Maan kaltainen planeetta. Vain pieni osa
tähdistä sattuu massaltaan elämälle suotuisaan alueeseen,
professori toteaa.
Tuominen lisää ehtoihinsa planeetan vakaan lämpötilan ja
hiilidioksidin määrän. Mistä löytyisi planeetta, jonka
termostaatti on pysynyt 4,5 miljardia vuotta hämmästyttävän
vakaana, tiedemies ihmettelee.
- Elämän synnylle vaaditaan -50..+50 asteen lämpötilarajat,
joten asuttavat vyöhykkeet ovat kaikkialla kapeita. Lisäksi
planeetta tarvitsee sopivan määrän raskaita alkuaineita,
nestemäisen metalliytimen ja mannerlaattojen syntyyn
vaadittavan kehityksen, Tuominen väittää.
Täystuho uhkana
Vaikka kaikki ehdot elämälle ulkoavaruudessa täyttyisivätkin, ei
vieras äly siltikään olisi täysin turvassa.
Katastrofit koettelisivat sukulaisplaneettaamme kuten Maatakin ammoisina
aikoina. Ilman hiilidioksiditasapainon järkkyminen tai
pienkappaleiden törmäys voi katkaista lupaavasti alkaneen
kehityksen.
- Historiansa aikana Maa on ollut jatkuvien tuhoisien
pienkappaleiden pommitusten kohteena. esimerkiksi
dinosaurusten kuoleman aiheutti luultavasti suuren meteoriitin
törmäys Meksikoon, Tuominen sanoo.
Ajassa -sivulle
|