**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Viikon pelidemo: Age of Empires, The Age of Kings

    PETE PAKARINEN, 12.1.2001



    * Age of Empires oli strategian klassikko. Jatko-osa vie keski-ajalta kohti kuninkaiden ja keisareiden voittokulkua. Peli pysyy ominaisuuksiltaan edeltäjälleen liiankin uskollisena. Vaikka pelattavuus on hienoa, ei todellisilla strategisilla kehitysvaihtoehdoilla pääse mässäilemään. Laatukamaa faneille.


    Klassikolle on vaikea tehdä jatkoa. Age of Empires II, The Age of Kings vahvistaa säännön. Ajallisesti peli jatkuu siitä mihin edeltäjänsä loppui, mutta sisäiseen kehitykseen on käytetty pikemminkin hiekkapaperia kuin höylää. Eli lyhyesti: jos AOE jätti koukkuun, niin seuraajaa ilman on vaikea olla, vaikka se jättääkin vähän laimeaksi.

    Jos jätetään unhoon se, että AOE II on antiikista edennyt keskiajalle, niin muut uudistukset ovatkin lähinnä yksityiskohdissa. Joukkoja voi komentaa monipuolisesti kun useita yksiköitä voi käskeä yhdessä eri muodostelmiin ja joko hyökkäämään tai puolustamaan tiettyä kohdetta. Kansat ja erilaiset yksiköt ovat niin runsaslukuisia ettei niiden kuvaamisesta ole juuri iloa.

    Jos aseisiin on tullut tehoa, niin vastapuolella myös kestävyys on parantunut. Hyökkäyksiin tarvitaan yhä enemmän joukkovoimaa, jos meinaa todellista tuhoa aikaansaada. Näin realismikin on ykkösestä parantunut. Kuningasuutuuksiin kuuluu tietysti linna sekä kanuunat, joilla edellisen voi matkan päästä mäjäyttää muruiksi.

    Rauhanomaisella puolella parhaita uudistuksia on, että torilla voi myydä ja ostaa raaka-aineita ja siten vauhdittaa kehitystä. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii vain perin ikävän pysyvästi. Mitä enemmän myyt, sitä alemmas hinta laskee - eikä kuunaan nouse.

    Miksi sitten kaikki uusi ja hieno tuntuu laimealta? Ehkä siksi, että pelin perusstrategia edelleenkin niin vahvasti houkuttelee vain ja ainoastaan sotimaan. Diplomatia ja kauppa on toki kehittynyt niin, että liittojen solmiminen myös tietokonevastustajien kanssa helpottuu. Samoin kaupankäynti on vaurauden kasvun avittajana edeltäjää merkittävämmässä asemassa. Se ei kuitenkaan houkuta.

    Yksi syy on, että pelaaja ei itse diplomatiassaan voi tehdä kunnon aloitteita tietokoneelle. Liittoutumistilanteissa vaihtoehdoksi jää vian maksaa pyydetyt lahjukset ja pelata sen mukaan.

    Toisaalta eri kansoilla voisi olla vielä selvemmin toisistaan poikkeavia rooleja kuin nyt, jolloin poikkeamat perustuvat paljolti siihen millä yksiköillä kannattaa missäkin vaiheessa taistella. Eli peli voisi houkutella monipuolisempaan kauppaan ja kehitykseen ja siten syventää haastetta.

    Näin AOE II:n mainostama "hallitse kaupan ja diplomatian avulla" jää tyhjäksi ja kuolleeksi kirjaimeksi. Vaikoilukin on tehty turhan kalliiksi, sillä vastustajan liikkeiden paljastaminen onnistuu vasta tuhansien kultayksiköiden kasaudeuttua kirstuun. Siinä varallisuusvaiheessa on joka tapauksessa jo pelin voittaja ellei aivan tumpuloi.

    Narina on narinaa, myönnetään. Pelihän on edelleen omassa luokassaan. Se epäilemättä tuottaa riemukkaita haasteita moninpelinä vielä pitkään sillä siksi haastavaa pienten yksityiskohtien hallinta on.



    Ajassa -sivulle

    **