**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Sauli Niinistö: Eurooppa kärsii hyvän johtajuuden puutteesta

    MARGIT HARA, Berliini, 12.1.2001



    * Puheenjohtaja Sauli Niinistö (kok.) moittii suorin sanoin Euroopan unionia johtajuuden ja hyvän hengen puutteesta.


    Maastrichtin sopimusta ei Niinistön mukaan olisi koskaan syntynyt, jos silloinen ilmapiiri olisi ollut yhtä huono kuin hiljattain pidetyssä Nizzan huippukokouksessa. Maastrichtissa käsittelyssä olleet kysymykset olivat kuitenkin huomattavasti haastavampia kuin asialista Nizzassa.

    Niinistö esitti kritiikkinsä huomattavalla foorumilla eli Euroopan demokraattisen unionin (EDU) puoluejohtajakokouksessa Berliinissä.

    Niinistö valittiin torstaina yksimielisesti Euroopan porvaripuolueiden kattojärjestön EDU:n puheenjohtajaksi toiselle kaudelle. Ensimmäiselle kaudelleen hänet valittiin huhtikuussa 1998.

    Nykyistä parempaa johtajuutta kaipaillessaan Niinistö sanoi, ettei voi kuvitellakaan Saksan entisen liittokansleri Helmut Kohlin istuneen Maastrichtissa ilta toisensa jälkeen saamatta mitään tuloksia aikaan.

    Kohl ajatteli sittenkin Euroopan etua enemmän kuin Saksan etua. Nizzan kokous puolestaan tyydytti saksalaisten etuja ja turvaa Saksan asemaa unionissa.
    - Ranskan puheenjohtajuus ei mennyt ihan nappiin, Niinistö arvioi toista moitittua osapuolta puheensa jälkeen.

    Saksalaisten nostattama kieliriita Suomen puheenjohtajuuden kuluessa oli Niinistön mielestä jo selkeää seurausta ilmapiirin huonontumisesta.

    Ilmapiirikysymykset eivät ratkea perustuslaillista tietä hallituksen välisissä konferensseissa. Niinistö jopa epäili, ettei ennen saavutettua yhteisymmärrystä saavutettaisi tänään. Siksi jo sovittua ei kannata ottaa uudelleen pöydälle.

    Edelleen vallitsee epäselvyys, mitä Nizzassa oikein sovittiin esimerkiksi seuraavista huippukokousten pitopaikoista. Niinistön mukaan on jo "melkein tiedossa, mitä on sovittu".

    Ns. laajennettu huippukokouskannanotto on sen luonteinen, ettei Suomi ainakaan omalla kansallisella käsittelyllään lisää siihen Niinistön mukaan dramatiikkaa. Hän ei muutenkaan pitänyt todennäköisenä, että jäsenmaiden parlamentit omilla päätöksillään vaarantaisivat Nizzan huippukokouksen tuloksia.

    Niinistö korosti voimakkaasti eurooppalaisten porvaripuolueiden yhteistä vastuuta siitä, että työskentelyilmapiiri unionissa paranisi. Hän viittasi 1990-luvun mahdollisuuksiin käydä kirjaimellisesti Euroopan kansalaisten kukkarolla, koska perusteet siihen löytyivät EU:n toiminnasta.

    Sitten kun euroja löytyy jokaisen lompakosta, yhä useammat kansalaiset kiinnostuvat Niinistön arvion mukaan aivan toisella tavalla Euroopan unionin päätöksistä ja päätösten hengestä. Kysehän on heidän rahojensa hoidosta. Niinistö ennakoikin vaatimusten vyöryä.


    Vastuu jälkipolvien perinnöstä

    Kehittyykö Euroopan unioni vastaisuudessa yhä enemmän liittovaltion suuntaan, riippuu sekin rahasta.

    Niinistö myöntää valtiovarainministerinä näkevänsä rahan kuvia kaikkialla, mutta niin kauan kuin valtioiden liitolla ei ole yhteistä budjettia, se ei voi oikein kehittyä liittovaltion suuntaan.
    - Poliittiset ratkaisut lepäävät rahan varassa, hän arvioi.

    Euroopan unionin laajentuminen ja jäsenmaiden siirtyminen yhteisvaluuttaan korostaa jakoa jäsenmaiden ja unionin ulkopuolelle jäävien kansojen välillä. Siksi kaikille Euroopan valtioille pitäisi taata mahdollisuus liittyä unioniin.

    Berliinin puheessaan Niinistö korosti kahta tärkeäksi kokemaansa asiaa. Me emme saisi jättää kohtuutonta taloudellista taakkaa jälkipolville. Meidän pitäisi myös huolehtia siitä, että he saavat yhtä hyvän ympäristön kuin me aikanamme. Erityisen huolissaan Niinistö kertoi olevansa ilmastokysymyksistä.



    Politiikka -sivulle

    **