**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    MARGIT HARA, Berliini, 12.1.2001



    * Saksan kristillisdemokraattien CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel edustaa poliitikkotyyppiä, joka Kokoomuksen puheenjohtajan Sauli Niinistön mukaan voisi menestyä Suomessakin. Merkelin näkemyksiä sosiaalisesta markkinataloudesta saattaisikin kuulla suomalaisilla foorumeilla.


    Berliinissä koolla olevat konservatiivit käsittelivät perjantaina aihetta Merkelin johdolla. Uutta saksalaista poliittista johtajuutta edustava Merkel korosti rehellisyyden luovan oikeudenmukaisuutta. Sosiaalinen markkinatalous on konservatiiveille arvokäsityksen ilmentymä.

    Merkelin alustus sivusi hivenen Niinistön Suomessa käynnistämää keskustelua siitä, voimmeko sietää rikastumista.

    Merkel korosti, että olennainen pääoma on tänä päivänä tieto. Sen hallinta uuden talouden ja tietoyhteiskunnan välinein antaa ihmisille mahdollisuuksia vaurastua. Kaikille pitää taata tähän mahdollisuus.


    Tietokone luokan nurkassa ei riita

    Euroopan konservatiivipuolueissa kannetaan huolta tietoyhteiskunnan luomasta jaosta onnistujiin ja epäonnistujiin. Aurinkoiselle puolelle päätyminen on ratkaisevasti riippuvaista itse kunkin saaman koulutuksen laadusta.

    Luxemburgin komissaari Viviane Reding totesi, ettei opetuksen laatua ratkaista toimittamalla jokaisen luokkahuoneeseen tietokoneita, kun samaan aikaan yli 50 prosenttia opettajista ja professoreista tarvitsi lisäkoulutusta voidakseen täysipainoisesti opettaa lapsia ja nuoria käyttämään vastuullisesti uusia tietoyhteiskunnan työvälineitä.

    Ruotsin puheenjohtajakauden keskeisiä teemoja on elinikäinen oppiminen. Reding ehdottikin, että jäsenmaiden opetusministerit saisivat EU:lta konkreettisten paatosten kautta tukea vanhojen rakenteiden muuttamiseen.

    Redingin mukaan eurooppalaisista noin 20 prosenttia on jäänyt tietoteknisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Hän piti lukua erittäin haastavana.


    Sosiaaliturva murenemassa

    Portugalin entinen pääministeri, professori Anibal Cavaco Silva korosti, että kaikki sosiaaliturvajärjestelmät Euroopassa ovat hataralla pohjalla.

    Syyt ovat suomalaisille tuttuja. Julkisen sektorin paisuvat menot, terveydenhuollon kasvavat tehtävät, laskeva syntyvyys ja kasvava vanhusväestö vaikeuttavat hallitusten kykyä selviytyä tulonsiirroista niille, jotka tarvitsevat apua. Työttömyystuen ylläpito on yhä vaikeampaa, ja paikoin este työllistymiselle.

    Cavaco Silva korosti, ettei rakenteellisia uudistuksia saisi enää lykätä. On investoitava inhimillisiin resursseihin ja varmistettava, että myös köyhät lapset saavat mahdollisuuden hyvään ja korkeatasoiseen koulutukseen. Myös koulutusta on kilpailutettava, sen tuottavuutta ja laatua on voitava mitata.

    Uudelleenkoulutuksesta kieltäytyvää, sosiaalituen varassa eläjää Cavaco Silva esittää rangaistusmenettelyn kohteeksi. Turvaverkkoa tarvitaan sitä todella tarvitseville.


    Bulgaria ponnistelee köyhyydestä

    Bulgarian kristillisdemokraattisen hallituksen ulkoministeri Nadesha Mihailova kertoi kolme ja puolivuotta istuneen hallituksensa ponnisteluista kohti mahdollista Euroopan unionin jäsenyyttä.

    Vuonna 1997 bulgarialaisten arkea hallitsi pyrkimys säilyä hengissä, saada riittävästi lämpöä ja ruokaa. Nyt maa on matkalla takaisin Euroopan keskuuteen suurena visionaan vapaus ja demokratia. Vuonna 1997 kansalaiset osoittivat vaaleissa, etteivät he halua elää vanhalla tavalla.

    Bulgarian taloudellista läpimurtoa siivitti valuuttauudistus, joka pudotti inflaation kautta ihmisten tulot, mutta opetti heille rahan todellisen arvon. Köyhä maa sai näin myös kipeästi kaipaamaansa valuuttavarantoa.

    Mihailovan mukaan palkat ovat sittemmin kuusinkertaistuneet ja keskimääräiset eläkkeetkin kahdeksankertaistuneet. Tavarat ja palvelut eivät ole kuitenkaan kallistuneet samassa suhteessa, jotkut jopa halventuneet.

    Hallituksella on mahdollisuus osoittaa sosiaalietuuksiin 31-kertaisesti varoja kolmen vuoden takaiseen aikaan verrattuna.

    Bulgarialaisille maanviljelijöille on palautettu 97 prosenttia maasta ja samaan aikaan toinen pääelinkeino eli matkailu on voimakkaasti elpynyt.

    Mihailovan mukaan myös todellinen yrittäjyyshenki on vallannut jo tavallisetkin bulgarialaiset, koska he näkevät yrittäjyyden kautta voivansa parantaa elinolojaan.

    - Vuonna 1997 ihmiset huolehtivat henkiinjäämisestä, nyt he odottavat EU:n jäseneksi pääsemistä, sanoi Mihailova, joka itse edustaa suosittuna ja tyylikkäänä naisena maansa uutta poliitikkokaartia.



    Politiikka -sivulle

    **