Euroalueen vahva kasvu jatkuu hidastumisesta huolimatta
STT-IA, 12.1.2001
Talouskasvun pienestä hidastumisesta huolimatta euroalueen talouskasvu
jatkuu Euroopan keskuspankin torstaina julkistetaman kuukausikatsauksen
mukaan edelleen vahvana.
Inflaatioriskit ovat EKP:n mukaan rahan määrän kasvun
hidastumisen ja öljyn hinnan laskun johdosta myös
pienentyneet, vaikka varovaisuuteen on edelleen aihetta.
Euron tuntuvan vahvistumisen ja öljyn hinnan huomattavan
laskun pitäisi EKP:n mukaan näkyä inflaatiovauhdin
hidastumisena joulukuussa.
Marraskuussa euroalueen inflaatio
kohosi 2,7 prosentista 2,9 prosenttiin, kun EKP:n
inflaatiotavoite on korkeintaan kaksi prosenttia. Rahan määrän
kasvu hidastui marraskuussa 5,1 prosenttiin, mutta se on
edelleen pankin tavoitetta nopeampaa.
Keskipitkällä näkemällä euroalueen hintoihin kohdistuukin EKP:n
mukaan yhä muitakin hintavakautta uhkaavia nousupaineita,
joita on syytä seurata tarkkaan. Niitä ovat katsauksen mukaan
esimerkiksi sinänsä tervetulleet ja tarpeelliset
veronkevennykset sekä palkkakehitykseen liittyvät riskit.
Taloudellisten osoittimien perusteella Euroopan keskuspankki
ennakoi euroalueen kasvun jatkuvan hieman aiempaa
hitaampana. Teollisuuden kasvun nopein vaihe ohitettiin
katsauksen mukaan ilmeisesi viime vuoden toisella
vuosineljänneksellä.
Euroalueen bruttokansantuote kasvoi
toisella neljänneksellä 3,7 prosentin ja kolmannella
neljänneksellä 3,4 prosentin vauhtia.
Yhdysvaltain ja Japanin talouden kehitykseen liittyy
keskuspankin mukaan kasvavaa epävarmuutta, joka saattaa
myös vaikuttaa talouskasvuun muualla maailmassa.
Toisaalta
rahoitusmarkkinoiden kehitys heijastaa EKP:n mukaan sitä, että
euroalueen talouskasvu on kestävällä pohjalla
maailmantaloudellisessa tilanteessa, jossa epävarmuus on
lisääntynyt.
- Joukkovelkakirjalainojen tuotot viittaavat siihen, että
markkinat odottavat euroalueen talouskasvun jatkuvan
vahvana niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin ja
inflaatiokehityksen olevan sopusoinnussa EKP:n
keskipitkänaikavälin hintavakauden määritelmän kanssa,
katsauksessa sanotaan.
Korko-odotukset
laskussa
Yhteisvaluutta euro vahvistui joulukuussa kaikkiin keskeisiin
valuuttoihin nähden.
Euron nimellinen efektiivinen
valuuttakurssi vahvistui merkittävästi marraskuun lopusta
tammikuun alkuun, kun merkit euroalueen kauppakumppaneihin
kuuluvien suurimpien talouksien kasvun hidastumisesta ja
euroalueen suotuisista kasvunäkymistä lisääntyivät. Euron
efektiivinen kurssi nousi noin 7 prosenttia.
Pankkien lyhyet korot kohosivat euroalueella edelleen
marraskuussa. Elokuusta 1999 marraskuuhun 2000 enintään
vuoden pituisen määräaikaistalletusten ja yrityksille
myönnettyjen enintään vuoden lainojen keskikorot nousivat
175 pistettä, mutta kolmen kuukauden korot vain 40 pistettä.
Kolmen kuukauden rahamarkkinakorko nousi samaan aikaan 240
pistettä.
Pankkien pitkät korot pysyivät marraskuussa kutakuinkin
ennallaan. Toukokuusta 1999 marraskuuhun 2000 niiden nousu
vaihteli 157 pisteestä 191 pisteeseen. Saman aikana valtion
viiden vuoden joukkolainojen keskituotto kasvoi 182 pistettä.
Kymmenen vuoden joukkolainojen tuotot kääntyivät laskuun
marraskuun alussa. Ne laskivat katsauksen mukaan 30 pistettä
samaan aikaan, kun Yhdysvaltain kymmenen vuoden viitekorko
laski 60 pistettä, Dollarin ja euron kymmenen vuoden
viitekorkojen ero kapeni näin 13 pisteeseen tammikuun alussa.
Lokakuun loppupuolella alkanut rahamarkkinakorkojen lasku
jatkui katsauksen mukaan joulukuussa ja tammikuun alussa.
Futuurien perusteella markkinoiden loppuvuoden
korko-odotukset olivat selvästi eli 30-65 pistettä alempia kuin
marraskuun lopun taso.
Yhdysvaltain keskuspankki laski tammikuun alussa
rahamarkkinoiden ohjauskorkoaan 50 pisteellä 6,00 prosenttiin.
Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa 4,75 prosenttina,
mihin se nostettiin lokakuun alussa. Dollarin ja euron
ohjauskorkojen korkoero kapeni tammikuun alussa siten 125
pisteeseen.
Talous -sivulle
|