IA, 12.1.2001

Tuomarikoulutustoimikunta luovutti tiistaina mietintönsä oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.). Toimikunnan puheenjohtajana toimi oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen ja pääsihteerinä laamanni Erkki Hämäläinen.

Toimikunta toteaa mietinnössään, että yhteiskunnan odotukset tuomioistuinlaitosta kohtaan ovat kasvaneet. Tuomareilta edellytetään korkeaa ammattitaitoa ja pätevyyttä.

- Tuomarien koulutuksen on siksi oltava laadukasta ja perusteellista sekä koko uran kestävää. Hyvän tuomarin ominaisuuksiin kuuluu kyky tehdä oikeudellisia päätöksiä sekä perustella ratkaisut selkeästi ja ymmärrettävästi. Tuomarilla on oltava myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Toimikunta ehdottaakin perustettavaksi tuomarikoulutuslautakunnan, joka mm. määrittelisi koulutuksen sisällön ja johtaisi koulutusta. Sen tehtävänä olisi turvata tuomarien koulutuksen riippumattomuus ja korkea laatu. Lautakunnan enemmistö muodostuisi tuomareista.

Tuomioistuinharjoittelua kehitetään

Tuomarikoulutusta edeltäisivät oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja yleensä myös tuomioistuinharjoittelu. Tuomioistuinharjoittelu on nykyisin tarkoitettu kaikille tutkinnon suorittaneille lakimiehille.

Jatkossa se suunnattaisiin ensisijaisesti lakimiehille, jotka aikovat työhön oikeuslaitoksen piiriin eli esimerkiksi tuomareiksi, syyttäjiksi, asianajajiksi, voudeiksi tai yleisiksi oikeusavustajiksi.

Tuomioistuinharjoittelupaikkojen määrää käräjäoikeuksissa ehdotetaan vähennettäväksi noin 150:een, kun harjoittelijoita nykyisin on runsaat 200.

Tuomioistuinharjoittelu kestäisi nykyiseen tapaan vuoden käräjäoikeudessa. Osan ajasta voisi harjoitella myös hallinto-oikeudessa.

Uutta olisi, että harjoittelu olisi nykyistä suunnitelmallisempaa ja ohjatumpaa. Siihen liitettäisiin ehdotuksen mukaan järjestelmällinen arviointi, jota voitaisiin käyttää hyväksi valittaessa varsinaiseen tuomarikoulutukseen otettavat. Harjoittelu ei kuitenkaan olisi välttämätöntä koulutukseen pääsemiseksi.

Tuomarikoulutukseen 40-60 lakimiestä vuosittain

Kokonaan uutta olisi myös tuomarikoulutuksen järjestäminen. Tuomarikoulutuslautakunta valitsisi koulutusohjelmaan vuosittaisen tarpeen mukaan 40-60 lakimiestä todistusten, tuomioistuinharjoittelun, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella.

Tavoitteena on valita koulutukseen eteviä lakimiehiä, joilla on jo monipuolista työkokemusta ja jotka voisivat parhaiten täyttää tuomarilta vaadittavat ominaisuudet.

Tuomarikoulutus kestäisi 3 vuotta 5 kuukautta. Siihen sisältyisi työskentelyä hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa ja käräjäoikeudessa, kussakin 10 kuukauden ajan. Syyttäjänvirastossa sekä asianajo- tai oikeusaputoimistossa työskenneltäisiin 5 kuukautta kummassakin.

Kiertäminen eri tehtävissä varmistaisi koulutuksen monipuolisuuden. Koulutettavat olisivat virkasuhteessa ja heille maksettaisiin palkkaa.

Syventäviä opintoja koulutukseen kuuluisi 4-6 viikkoa vuodessa. Ne järjestettäisiin yhteistyössä yliopistojen kanssa. Sisältönä olisivat tuomarin ammattiin liittyvät tiedot ja taidot, esimerkiksi oikeusfilosofia, tuomion kirjoittaminen, prosessinjohto sekä kielikoulutus.

Tuomarikoulutusta seuraisi yleensä vielä työskentely tuomioistuimessa tai muussa lakimiesammatissa ennen nimitystä vakinaiseen tuomarinvirkaan. Tavoitteena kuitenkin olisi, että vakinaisen viran saisi huomattavasti nykyistä nopeammin.

Koulutus voisi käynnistyä vuonna 2003

Uusi tuomarikoulutusjärjestelmä voisi käynnistyä työryhmän mukaan vuoden 2003 alussa, jolloin ensimmäiset koulutusohjelman suorittaneet lakimiehet valmistuisivat vuonna 2006.

Käynnistämisvuonna järjestelmän arvioidaan maksavan noin 7,5 miljoonaa markkaa. Sen jälkeen kustannukset nousisivat vuosittain ja olisivat noin 23 miljoonaa markkaa vuonna 2006, kun järjestelmä toimisi kokonaisuudessaan.

Osa nykyisistä notaarien, käräjäviskaalien ja esittelijöiden viroista lakkautettaisiin samalla kun perustettaisiin tuomarikoulutettavien virkoja. Jo tuomioistuimissa työskentelevät lakimiehet, jotka tähtäävät tuomarin uralle, voisivat myös hakeutua tuomarikoulutukseen sen käynnistyessä.

Osallistuminen uuteen tuomarikoulutusjärjestelmään ei kuitenkaan olisi edellytys tuomarin uralle. Tuomarin uran avoimuutta lisättiin äskettäin tuomarien nimittämisjärjestelmän uudistuksessa.

Tuomariksi voidaan nimittää myös sellaisia kokeneita lakimiehiä, joilla ei ole tuomioistuinkokemusta. Mietinnössä ehdotetaan, että heille voitaisiin tarvittaessa järjestää perehdyttämiskoulutusta.

Perustettavan tuomarikoulutuslautakunnan tehtävänä olisi oikeusministeriön avustuksella huolehtia myös virassa olevien tuomarien täydennyskoulutuksesta. Nykyisin sitä järjestää oikeusministeriö.

Tuomarikoulutustoimikunnan jäsenenä olleen valtiovarainministeriön edustajan mukaan 23 miljoonan markan kustannusarvio on ylimitoitettu, koska koulutusjärjestelmään on tarkoitus siirtää resursseja vähenevästä tuomioistuinharjoittelusta.

Nykyisin tuomariksi tullaan työssä harjaantumalla

Suomessa ei nykyisin ole järjestelmällistä koulutusta tuomarin tehtäviin.

Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet ovat voineet yleensä saada nimityksen tuomariksi suoritettuaan ensiksi vuoden pituisen tuomioistuinharjoittelun ja työskenneltyään sen jälkeen 15-20 vuotta esittelijänä hovi- tai hallinto-oikeudessa tai tuomarin sijaisena käräjäoikeudessa.

Ongelmallista nykyisin on työryhmän mielestä mm. se, että työssä harjaantuminen ei sisällä järjestelmällistä opetusta ja työn arviointia.

- Käytäntö, jonka mukaan tuomioistuimessa on työskenneltävä hyvin pitkään ennen tuomarinviran saamista, on myös vähentänyt uran houkuttelevuutta ja tehnyt järjestelmästä melko suljetun, työryhmä toteaa.

Politiikka -sivulle