Kambodzhan senaatti hyväksyi lain punakhmerien oikeudenkäynnistä

STT-IA, 15.1.2001

Tullakseen voimaan lain on vielä läpäistävä Kambodzhan perustuslaillisen neuvoston käsittely ja saatava kuningas Norodom Sihanoukin allekirjoitus.

Kaikki paikalla olleet 51 senaattoria äänestivät lain hyväksymisen puolesta. Parlamentin alahuone hyväksyi lain jo tammikuun alussa.

Lakiluonnos perustuu Kambodzhan ja YK:n väliseen sopimukseen, jonka mukaan ulkomaalaiset tuomarit saavat olla mukana oikeudenkäynnissä. Sopimus on kompromissi. Kambodzhan hallitus olisi halunnut punakhmerit tuomittavaksi kambodzhalaisissa tuomioistuimissa. YK taas vaati kansainväliselle yhteisölle näkyvää roolia.

Asiantuntijoiden mukaan varsinaisen tuomioistuimen perustaminen on vielä kaukana. Kun kuningas Norodom Sihanouk on allekirjoittanut lain, YK:n ja Kambodzhan hallituksen on vielä neuvoteltava erillissopimus siitä, miten ulkomaalaiset tuomarit osallistuvat oikeudenkäyntiin.

Tuomioistuinta ei myöskään voida perustaa ilman kansainvälistä rahoitusta.

Kiina vastustaa oikeudenkäyntiä

Rahoituksen hankkiminen saattaa olla vaikeaa, sillä Kiina vastustaa henkeen ja vereen entisten liittolaistensa oikeudenkäyntiä. Käytännössä rahoittajana voisi ilmeisesti olla vain YK, ja Kiina on turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä useaan otteeseen uhannut estää rahoituksen.

Kiina tuki voimakkaasti Punaisia khmerejä näiden hallintokaudella 1975-79 ja vielä sen jälkeenkin järjestön taistellessa Vietnamin tukemaa Kambodzhan hallitusta vastaan.

Hiljattain julkisuuteen tulleiden uusien todisteiden mukaan Kiina esimerkiksi koulutti pahamaineisen Tuol Slengin tuhoamiskeskuksen vartijoita. Kiina itse on kiistänyt nämä tiedot.

Oikeudenkäyntiä vastustaa myös Venäjä, joka tuki Punaisia khmerejä järjestön alkutaipaleella liittolaisensa Vietnamin kautta. Myös Ranska on sanonut pitävänsä oikeudenkäyntiä Kambodzhan sisäisenä asiana.

Uskottavuus vaakalaudalla

Oikeudenkäynnin uskottavuuden kannalta keskeinen avoin kysymys on se, keitä erityistuomioistuimella on oikeus tuomita. Kambodzhaa rautaisella otteella hallitseva pääministeri Hun Sen on useaan otteeseen sanonut, ettei hän halua Punaisten khmerien entistä kakkosmiestä Ieng Sarya oikeuden eteen.

Ieng Sary loikkasi joukkoineen hallituksen riveihin vuonna 1996, ja Hun Senin mukaan loikkaus oli lopullinen kuolinisku Kambodzhan pohjois- ja kaakkoisosan viidakoissa lymynneille Punaisille khmereille.

Hun Sen - itsekin entinen Punaisten khmerien jäsen - pitää Ieng Sarya rauhantekijänä ja on varoittanut, että yritykset hänen saamisekseen oikeuden eteen johtaisivat uuteen sotaan Kambodzhassa.

Kambodzhan hallituksessa oikeudenkäyntiä valmisteleva ministeri Sok An vakuutti kuitenkin maanantaina, etä laki oikeudenkäynnistä koskee kaikkia Punaisten khmerien entisiä johtajia.

Ieng Sary ja eräät muut hallituksen puolelle loikanneet punakhmerien johtajat elelevät tällä haavaa vapaalla jalalla Kambodzhassa. Vangittuina istuvat vain entinen sotilaskomentaja Ta Mok ja Tuol Slengin johtaja Kang Kek Iev. Järjestön johtaja Pol Pot kuoli vuonna 1998.

Kambodzha ja Punaiset khmerit

Pol Potin johtama äärimaolainen Punaiset khmerit -järjestö hallitsi Kambodzhaa (tuolloista Kamputseaa) vuosina 1975-79.

Hun Sen teki vallankaappauksen vuonna 1997. Hän joutui kuitenkin myöntymään uusiin vaaleihin, jotka nimensä Kambodzhan kansanpuolueeksi muuttanut entinen kommunistipuolue voitti. Vuonna 1998 saatiin aikaan koalitiohallitus, jossa Hun Senillä on pääministerin paikka ja Ranariddh toimii parlamentin puhemiehenä. Punaiset khmerit -järjestö luhistui lopullisesti samana vuonna.

---

Ulkomaat -sivulle