Ympäristöministeriössä kymmenkunta uutta kansallispuistoehdotusta
STT-IA, 15.1.2001
Ympäristöministeriössä odottaa parhaillaan ratkaisua
kymmenkunta ehdotusta uusiksi kansallispuistoiksi lähinnä
eteläiseen Suomeen.
Ehdotuksia ovat tehneet
luonnonsuojelupiirit, kunnat ja eduskunta, joka on jättänyt
aloitteen Repoveden kansallispuistosta Kymenlaaksoon.
- Kevään aikana panemme näitä aloitteita järjestykseen.
Selvää on kuitenkin, että ympäristöministeriö on kriittinen
uusien kansallispuistojen perustamisessa, kertoo ylitarkastaja
Jukka-Pekka Flander ministeriöstä.
Koska valmistelijoilla on tarkat ja monipuoliset kriteerit uusista
kansallispuistoista, ylitarkastajan arvio on, että vain erittäin
harvat ehdotukset päätyvät kansallispuistoiksi.
Flander
muistuttaa, ettei se millään muotoa vähennä muiden alueiden
merkitystä.
- On muitakin muotoja säilyttää arvokkaat alueet.
Kokonaisuus ja vaikutus ratkaisevat
Ensisijaisesti uuden kansallispuiston lähtökohtana voi pitää
sitä, miten se nivoutuu olemassa olevaan puistojen
verkostokokonaisuuteen. Eli onko verkostolle merkitystä jonkin
tietyn uuden alueen statuksen nostamisella.
Muita mietittäviä perusteita ovat kansallispuiston vaikutus ja
liittyminen ympäristöön. Ratkaisua muotoillessaan virkamiehet
pohtivat, tuoko kansallispuisto tullessaan esimerkiksi yleistä
mielenkiintoa, joka saattaa olla ristiriidassa itse
kansallispuistoajatuksen kanssa.
Kysymyksiä herättää myös se, miten ehdotettu alue
integroituu ympäristöönsä.
- Katsomme, onko alueella jotain muuta, esimerkiksi
maankäytön suunnittelussa, mikä tukee alueen käyttöä ja
kehittämistä kansallispuistona, Flander täsmentää.
Hän tuo esiin yleisöpalveluiden tarpeen, sillä kansallispuistoja
kehitettään yleisenä nähtävyytenä.
Raumaa hän piti hyvänä esimerkkinä siitä, miten kaupunki on
ryhtynyt kehittämään ehdotetun alueen ulkopuolisia palveluja
niin, että ne tukevat mahdollista kansallispuistoa.
Kansallispuistoissa tyypillistä suomalaista luontoa
Suomessa on lähes 8 000 neliökilometrin laajuudelta
kansallispuistoja. Lukumääräisesti niitä on 33. Kansallispuistojen
perimmäinen tarkoitus on turvata luonnon oma muutos.
Kansallispuiston perustamista ja tarkoitusta säätelee laki, ja
kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle
maalle. Puistoon tarvitaan vähintään 1 000 hehtaarin alue, jolla
pitää olla merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä ja
luontotuntemuksen lisääjänä.
Valtioneuvosto teki vuonna 1978 periaatepäätöksen kansallis-
ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmasta, jota
täydennettiin 80-luvulla kolme eri kertaa. Tarkempia tietoja
kansallispuistoista löytyy Metsähallituksen ja
metsäntutkimuslaitoksen sivuilta.
Kotimaa -sivulle
|