**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Palkansaajat uusivat keskinäiset työtaistelusääntönsä

    STT-IKK, 12.1.2001



    Palkansaajakeskusjärjestöt ovat uudistaneet yhteiset periaatteensa työtaistelutilanteissa toimimisesta. Uutena asiana mukaan on liitetty työantajien kanssa tehty vanha suositus siitä, että tukilakoista on ilmoitettava neljä päivää etukäteen.


    Parin liuskan mittainen paperi ei muutoin juuri rukkaa nykykäytäntöjä, vaan on tarkoitettu lähinnä muistutukseksi järjestöille hyväksytyistä menettelytavoista.

    Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja korkeasti koulutettujen Akavan järjestöpäällikköjen viilaama paperi on vielä menossa järjestöjen nokkamiesten yhteisen ns. kolmen koplan syynättäväksi.

    Akavan ja STTK:n sisällä uusi ohjeistus on jo hyväksytty, SAK vie sen vielä hallituksensa käsittelyyn.


    Aikeista tiedotettava muillekin

    Pontimena pelisäännöistä muistuttamiseen oli mm. SAK:laisen Merimies-unionin viimekeväinen saarto SuperSeaCat Four - aluksella. Unioni on syyttänyt STTK:laisten päällystöliittojen yrittäneen murtaa saartoa.

    Järjestöt olivat viime keväänä napit vastakkain myös Porin Mäntyluodon sataman toimihenkilöiden sopimuskiistassa. SAK:lainen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto haki lakolla itselleen sopimusoikeuksia, jotka olivat STTK:laisella Erityisalojen toimihenkilöliitto Ertolla.

    Periaatekirjauksessa todetaan, että järjestöjen kuuluu tiedottaa työtaisteluaikeistaan paitsi valtakunnansovittelijalle myös muille järjestöille, jos työtaistelun vaikutukset yltävät yli keskusjärjestörajojen.

    Ohjeistuksen mukaan järjestöt eivät lisäksi mm. ota kantaa toistensa tekemiin tai suunnitteilla oleviin työtaistelupäätöksiin. Toiseen järjestöön kuuluvien työntekijöiden ja toimihenkilöiden tulee tehdä lakon aikana pelkästään omat tavanomaiset työtehtävänsä. Työtaistelut eivät saa kohdistua muita keskusjärjestöjä tai ammattiliittoja vastaan.

    Alun perin 1980-luvulla kirjatut periaatteet on edellisen kerran päivitetty 1990-luvun alkupuolella.


    Tukilakoista ei säädöksiä laissa

    Lakko-oikeudesta sanailtiin viimeksi laajemmin viime kevään sopimuskierroksen yhteydessä. Työnantajapuolen hampaissa oli myötätunto- ja erityisesti ristikkäislakkojen käyttö mm. kuljetusalalla.

    Työnantajajärjestöt vetosivatkin loppukeväästä jälleen hallitukseen työrauhasäännöstön kehittämiseksi. Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto TT ja Palvelutyönantajat esittivät, että hallitus asettaisi selvitysryhmän käymään läpi työrauhajärjestelmän ongelmia ja laatimaan pelisäännöt mm. lakkoaseen käytölle.

    Myös pääministeri Paavo Lipponen (sd.) piti jo aiemmin keväällä lehtihaastattelussa aiheellisena selvittää, löytyykö tukilakkokäytäntöön hyväksyttäviä muutoksia.

    Työnantajien esitykseen ei ole tullut hallitukselta minkäänlaista vastausta. Hallituksen lähtökohtana on ollut, että työmarkkinajärjestöjen tulisi selvitellä asiaa keskenään. Keskusteluja on käytykin viime kevään jälkeen mm. valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen kanssa.

    Mm. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) varoitti pian työnantajien esityksen jälkeen puuttumasta lakko-oikeuteen. Hänkin tosin katsoi, että ay-liikkeen on syytä käydä sisäistä keskustelua ja hakea yhteisiä pelisääntöjä myötätunto- ja tukilakkoihin.

    Tukilakoista ei ole säädöksiä laissa. Palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöt hyväksyivät keväällä 1993 suosituksen, jonka mukaan poliittisista tai myötätuntolakoista ilmoitetaan neljä päivää etukäteen. Palkansaajapuolella on tosin katsottu, ettei suositus sovi esimerkiksi kuljetussektorille.



    Politiikka -sivulle

    **