Hullun lehmän taudin ykköstutkija:
BSE-tartunnan riski Suomessa Euroopan pienimpiä
STT-IA, 12.1.2001
Riski saada hullun lehmän taudin ihmiseen tarttuva muunnos on Suomessa Euroopan pienimpiä, toteaa taudin ykköstutkija, brittiläinen professori James W. Ironside. Hän kertoi taudin tutkimuksen nykytilanteesta Lääkäripäivillä Helsingissä keskiviikkona.
- Suomessa taudin saamisen riski on hyvin vähäinen. Mahdollisuus tartuntaan
on kuitenkin olemassa, jos naudoille syötetään eläinperäistä rehua
(liha-luujauhoa), Ironside sanoi.
Hän korostaakin, että ihmisten lisäksi eläimiä on suojeltava
tiukoin toimin altistumiselta taudinaiheuttajalle.
Hullun lehmän taudin ja Creutzfeldt-Jakobin taudin välisen
yhteyden keksinyt Ironside syö itse edelleen naudanlihaa -
tosin rajoituksin.
- En syö esimerkiksi pateeta. En myöskään syö yli 30
kuukauden ikäisen naudan lihaa tai liha-luujauholla syötettyjen
nautojen lihaa.
Hullun lehmän tautia ei ole tavattu alle 30 kuukauden ikäisillä
lehmillä.
Ironside lisää hirtehisesti, että jos Britanniassa asuva ei
lopettanut lihansyöntiä 1980-luvulla, sitä ei ole siellä mitään
syytä lopettaa enää. Britanniassa hullun lehmän taudin
epidemia on vähenemässä.
Taudin synnyttämää poliittista kuohuntaa alan guru ei suostu
kommentoimaan.
- Olen neuropatologi, en voi kommentoida tämän sairauden poliittisia
seurauksia.
Tartuntamääriä vaikea ennustaa
Ironside muistuttaa, että hullun lehmän taudin saaneen lehmän
liha sisältää hyvin vähän taudinaiheuttajaa. Sen sijaan sairaan
eläimen hermosto, etenkin aivot ja selkäydin, ovat
huippuinfektiivisiä.
Varsinainen ongelma ovat siis ne lihatuotteet, joihin on
jauhettu mukaan osia nautojen hermostosta.
- En sano, etteikö myös liha voisi olla tartunnan syy. Tämä
asia selvinnee piakkoin, Ironside täsmentää.
Hänen mukaansa Creutzfeldt-Jakobin taudin uuden muunnoksen tartuntamääriä
ihmisissä on vaikea ennustaa.
- Taudillahan on joissakin tapauksissa pitkä, ehkä jopa vuosikymmenien
itämisaika.
Brittitutkijan mukaan vertailukohdaksi voidaan ottaa kuru-tauti, joka
löydettiin aikanaan Uuden-Guinean ihmissyöjäheimoilta. Aivot tuhoava kuru
tarttui uhrien syötyjen aivojen välityksellä.
- On todettu, että kuru saattaa puhjeta jopa 40-50 vuotta tartunnan
saamisen jälkeen, professori vertaa.
Riskinä myös lääkkeet ja rokotteet?
Uudentyyppisen Creutzfeld-Jakobin taudin ilmeisin tarttumissyy
ihmiseen on ruoka. Ironside ei kuitenkaan sulje pois muitakaan
vaihtoehtoja.
- Mahdollisuus tartuntaan voi olla myös joissakin lääkkeissä ja
rokotteissa, sillä niihin on käytetty eläinproteiineja, sanoo
Edinburghin yliopiston neuropatologian professori.
Hänen mukaansa ei voida vielä myöskään rajata pois sitä
vaihtoehtoa, että hullun lehmän tauti voisi levitä muihin
eläinlajeihin kuten lampaisiin.
Uudentyyppisen Creutzfeld-Jakobin taudin toteaminen ihmisillä
on ainakin toistaiseksi varsin hankalaa. Sairaus on voitu todeta
ainoastaan ruumiinavauksissa tai vaikeasti otettavissa olevilla
aivonäytteillä.
Ironsiden mukaan näyttää mahdolliselta, että taudin
toteamiseen saatetaan pystyä kehittämään verinäytteestä
tehtävä testi. Tämä perustuu siihen, että tauti vaikuttaa myös
ihmisen veressä kiertävin imusoluihin.
Ajassa -sivulle
|