STT-IA, 12.1.2001

- Viime aikoina tutkijat ovat osoittaneet, että osittainenkin univaje aiheuttaa pitkään jatkuessaan selviä häiriöitä. Häiriöt esiintyvät sekä aivojen että ruumiin toiminnoissa, Stenberg totesi Lääkäripäivillä Helsingissä keskiviikkona.

- Valvomisessa voi olla vaarallista se, että aivosolujen energiavarastot loppuvat. Tätä asiaa selvitetään paraikaa. Univajeen on todettu laskevan vastustuskykyä. Niinpä pitkään valvoneet koe-eläimet kuolevat infektioon.

Tutkimukset myös osoittavat, että työteho putoaa riittämättömän unen myötä.
- Univaje heikentää aivojen kykyä tuottaa muistijälkiä, muisti heikkenee. Myös luovuus ja ongelmanratkaisukyky kärsivät, muistuttaa Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Stenberg.

Kykyä selvitä rutiininomaisista tehtävistä unenpuute ei sen sijaan heikennä.

Vähintään kuusi tuntia per yö

Mikä sitten on ihmiselle riittävä määrä yöunta? Stenbergin mukaan tässä on selviä yksilöllisiä eroja.
- Toisilla on tarve harvempiin unitunteihin kuin toisilla. Tämä on yleensä siten yksilöllinen ominaisuus, että se ei muutu iän myötä.

Syytä unentarpeen määrän eroihin ei Stenbergin mukaan vielä tiedetä.

On todettu, että harva aikuinen pärjää alle kuuden tunnin yöunella. Suurin osa meistä tarvitsee 7-9 tunnin yöunet, jotta mieli ja ruumis pysyvät tasapainossa ja muisti pelaa.

Jotkut tutkijat ovat olleet erityisen huolissaan kasvuikäisten lyhentyneestä yöunesta. Kasvuhormoni tarvitsee erittyäkseen unta - ja syvää unta.

Nukahtamishäiriöt yleisiä

Monen ihmisen on vaikea nukahtaa, ja osa meistä heräilee yöllä useaan otteeseen tai herää liian varhain aamulla. Nämä ovat yleisimpiä unihäiriöitä, nukahtamishäiriö niistä tavallisin.

Ahdistus ja stressi viivästyttävät nukahtamista samalla kun ne väsyttävät ja lisäävät unen tarvetta. Useimmat ovat ainakin tilapäisesti kärsineet nukahtamisvaikeuksista kriisien tai ongelmien kohdattua.

Kun ihminen vanhenee, syvän unen määrä vähenee. Koiranunta nukkuva vanha ihminen heräilee yöllä naapurista tai rappukäytävästä kuuluviin ääniin eikä pysty aamullakaan nukkumaan pitkään.

Vanhojen herkkäunisuus johtuu aivojen välittäjäaineiden toimintojen heikkenemisestä. Koska ihmisen unentarve ei iän mukana vähene, vanha ihminen ottaa vahingon takaisin päivänokosten avulla.

Ajassa -sivulle