Arvot ohjaavat ruokamieltymyksiä yhä enemmän
FF-IA, 12.1.2001
Arvot, asenteet ja uskomukset ovat käymässä yhä tärkeämmiksi ruuan valinnan perusteiksi. Nykykuluttajat jakaantuvat esimerkiksi terveys- tai mielihyvähakuisiksi, uusia ja outoja elintarvikkeita kaihtaviksi tai kasvisruokaa suosiviksi.
Professori Hely Tuorilan mukaan ruokamieltymyksiä ja -valintoja ovat
aiemmin ohjanneet pitkälti aistit ja tottumukset.
Tuorila kertoi Lääkäripäivillä, että nykypäivän yltäkylläisen tarjonnan ja
informaatiotulvan seurauksena arvojen ja asenteiden merkitys
ruokamieltymysten muovaajana on korostunut.
Tuorila totesi, että esimerkiksi uskomusten suhteen kuluttajilla on
taipumus joko-tai -ajatteluun; ruuassa joko on riski tai sitten siinä ei
ole. Kielteisiksi mielletyt ainesosat, kuten rasva, mielletään kielteiseksi
määrästä riipumatta.
- Kuluttajille tämä on keino selviytyä tilanteessa, jossa informaatiotulva
on suurta, arvioi Tuorila.
Pohja mieltymyksille saadaan jo äidinmaidosta
Pohjimmiltaan ruokamieltymykset syntyvät valtaosin kokemuksen kautta. Lapsi
saa jo imeväisiässä tuntuman oman ruokakulttuurinsa makuihin ja aromeihin
niiden siirtyessä äidin syömästä ravinnosta äidinmaitoon.
Myöhemmin sosiaaliset tekijät, mallioppiminen ja suostuttelu edistävät
perheen yhteisten ruokamieltymysten omaksumista. Mieltymys voi myös
kerralla muuttua vastenmielisyydeksi, jos syömiseen yhdistyy voimakas
kielteinen kokemus.
Tuorilan mukaan tehokkain mieltymysten karkottaja on
pahoinvointi, sillä jo yksi ruokaan yhdistyvä pahoinvointikohtaus voi
aiheuttaa vuosikymmeniäkin kestävän vastenmielisyyden.
Synnynnäisiä mieltymyksiä tai vastenmielisyyksiä ruokaa kohtaan on vain
vähän. Sellaisiksi luetaan jo vastasyntyneillä havaittava mieltymys makeaan
ja muutaman kuukauden ikäisen mieltymys suolaiseen sekä vastenmielisyys
karvaita ja happamia makuja kohtaan.
Ajassa -sivulle
| 
