Flunssaan ei ratkaisua, influenssan hoidossa harppauksia

STT-IA, 12.1.2001

Influenssa sen sijaan on rajuoireinen virustauti, joka nostaa useimmiten aikuisellekin kovan kuumeen.

Flunssa ja influenssa eivät johdu bakteeriperäisistä infektioista. Bakteerit aiheuttavat tahollaan yhä enemmän huolta siksi, että ne ovat kehittäneet antibiooteille vastustuskykyisiä eli resistenttejä kantoja.

Helsingin lääkäripäivillä kävi torstaina ilmi, että tulossa on uudentyyppisiä lääkkeitä, jotka tehoavat myös muille lääkkeille resistentteihin bakteereihin.

Sairaspoissalot ja burnout

Flunssan hoitoon ei ole edelleenkään tarjolla tai luvassa patenttiratkaisua.
- Kovin lupaavia flunssalääkkeitä ei ole näköpiirissä. On siis todennäköistä, että suomalainen aikuinen sairastaa vastakin vuosittain 2-4 flunssaa, arvioi Hyksin erikoislääkäri Mika Mäkelä.

Flunssa siis aiheuttaa mitä todennäköisimmin poissaoloja työstä myös vastedes. Mäkelä sanoo ainakin puoliksi tosissaan, että tämä ei ole - nykyisellä työtahdilla - pelkästään paha asia.
- Kahdesta neljään flunssaa vuodessa saattaa olla hyvä este burnoutille.

Eli jos flunssat saataisiin hoidettua, nämä "vapaat" jäisivät pois.

Sen sijaan influenssan hoidossa on viime vuosina edistytty harppauksin. Vuosi sitten saatiin käyttöön ensimmäinen täsmälääke, joka tehoaa sekä A- että B-influenssaviruksiin. Sisäänhengitettävä tsanamiviri ja sen pilleriversio oseltamiviri lyhentävät influenssan kestoa parhaimmillaan seitsemästä päivästä alle viiteen päivään.

On käyty keskustelua myös siitä, kannattaako influenssaa hoitaa melko kalliilla lääkkeillä - tautihan lyhenee hoidolla vain muutamalla päivällä. Esimerkiksi Britanniassa on ohje, jonka mukaan terveiden työikäisten influenssaa ei pitäisi hoitaa.
- Mutta jos kuumetta on yli 38 astetta, influenssalääkitys laskee kuumeen noin vuorokaudessa, Mäkelä täydentää.

Toinen uusi influenssalääke, palivitsumabi, auttaa estämään etenkin pienten keskosten hengitysteiden tulehduksia.

Turvaa ehkä myös tubilta

Bakteereja vastaan kehitetyt uudet lääkkeet on tarkoitettu vaikeiden infektioiden hoitoon. Ne tulevat enemmän kuin tarpeeseen antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien nujertamisessa.

- Resistenttejä bakteerikantoja tulee aina lisää. Esimerkiksi sairaalamittauksissa bakteerien vastustuskyky on kasvanut, muistuttaa Hyksin infektiolääkäri Asko Järvinen.

Vaikeiden, vastustuskykyisten bakteerien yksi uusi lääke on linetsolidi. Aine on lupaava mm. siksi, että sen vaikutustapa on kokonaan uudenlainen.

- Siinä on 30 vuoteen ensimmäinen täysin uusi vaikutusmekanismi bakteereihin. Tämä antaa toivoa myös muiden uusien bakteerilääkkeiden saamisesta.

- Linetsolidin tyyppiset, kehitteillä olevat lääkkeet voisivat tehota myös antibiooteille resistenttiin tuberkuloosiin. Resistentti tuberkuloosi on merkittävä ongelma, joka voi uhata länsimaitakin, tähdentää Järvinen.

Hän silti korostaa, että linetsolidi tai sen myöhemmät johdannaiset eivät poista resistenttien bakteerien aiheuttamia pulmia.

Toinen uusi lääkeryhmä bakteereja vastaan ovat kinupristiinit ja dalfopristiinit. Sairaalabakteerien kehitys pakotti jatkamaan näiden lääkeaineiden kehitystä, vaikka työ oli keskeytetty useaan kertaan sivuvaikutusten vuoksi.

- Niin kutsuttujen grampositiivisten, vanhoille lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien määrä on pysynyt Suomessa matalana. Siksi nämä uudet lääkkeet tuskin muuttavat merkittävästi mikrobilääkkeiden käyttöä Suomessa lähiaikoina, Järvinen summaa.

Ajassa -sivulle