Made pulahtaa hyisistä vesistä sydäntalven keittoon
FF-IA, 12.1.2001
Vähärasvainen mateenliha on keskitalven odotettu sesonkiraaka-aine. Persoonallisen jäyhästä ilmeestään huolimatta made on herkullinen tyyppi. Lähempi tutustuminen voi olla niin kohtalokasta, että pian on soppa valmis.
Mateen sesonki starttaa joululta ja jatkuu maaliskuuhun. Vastoin
ennakkoluuloja kiinteälihainen made on toki hyvää ruokaa kesälläkin.
Muskotille vivahtava kala ottaa mielellään kylkeensä monenlaisia mausteita
perinteisen kerman lisäksi. Esimerkiksi kumina ja viinirypäleet luontuvat
hyvin vonkaleen rinnalle.
Helmi-maaliskuulla made ehtii kutea järvien ja rannikon hyisissä vesissä.
Myös mädistä voi siis nautiskella talven tuiskeessa. Kirkkaankeltaisesta ja
pienijyväisestä mateenmädistä voi sellaisenaankin valmistaa
gourmet-alkupaloja ja hyytelöitä.
Se sopii myös tuulihattujen tai
uuniperunan täytteeksi. Mateen mäti on aina muistettava pakastaa
vuorokaudeksi ennen käyttöä, jotta välttää mahdolliset loiset. Mateen
lisäksi sydäntalven erikoisuuksiin kuuluu härkäsimpun harmaanvihreä mäti,
joka hätkähdyttää suurirakeisuudellaan.
Perkee ja maksa mukaan kalatiskiltä
Madekeittotarpeet saa fileerattuna hyvin varustetuilta kalatiskeiltä. Moni
nylkee mateen nahoistaan, mutta nahka myös säilyttää makuaineita ja pitää
kalan koossa kypsymisen aikana, joten esimerkiksi murekkeen valmistuksessa
nylkeminen ei ole tarpeen.
Perkeet kannattaa tietenkin pyytää
kalamestarilta mukaan antamaan makua soppaliemelle. Myös maksa ja
naaraskalojen arvokas mäti on syytä syödä parempiin suihin. Maksa on
helpointa kypsentää kokonaisena ja paloitella vasta sen jälkeen.
Turskan sukuista madetta pyydetään Suomessa ammattimaisesti sekä
sisävesillä että rannikon vähäsuolaisissa vesissä. Vuonna 1999 madetta
pyydettiin kaikkiaan 165 000 kiloa, josta 36 000 kiloa nousi järvistä.
Saaliin arvoksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi piirua alle
1,7 miljoonaa markkaa.
Ajassa -sivulle
| 
