STT-IA, 12.1.2001

Suomi ja muutamat muut EU-maat lykkäsivät ratkaisujaan Nizzan sopimuksesta, koska siihen oli jäänyt epäselvyyksiä. Korjauksia tekstiin tehtiin Brysselissä joulun alla EU-suurlähettiläiden kokouksessa Coreperissa.

Enemmistöpäätösten äänikynnystä piti rukata, jotta äänimäärät vastaisivat sovittuja prosenttiosuuksia. Nizzan huippukokouksen loppumetreillä, maanantaiaamun pikkutunneilla tehtiin muutoksia äänimääriin, joiden jälkeen äänimäärät ja prosenttikynnykset eivät enää täsmänneet keskenään.

Valtiosihteeri Alec Aallon mukaan kaikki muutkin epäröivät maat näyttävät nyt olevan myös valmiita hyväksymään ratkaisun.

Valiokunta katsoi kuitenkin, että EU:n päätöksenteon tehokkuus ja jäsenvaltioiden tasavertaisuus pitää ottaa uuteen tarkasteluun, kun unioni valmistautuu seuraavaan uudistuskierrokseensa.

Brysseliin mennään

Suomi piti ongelmallisena myös tekstiin liitettyä päätöstä, että EU:n huippukokoukset siirtyvät pidettäviksi Brysselissä. Ajatus oli Nizzassa esillä, mutta sitä ei ainakaan Suomen edustajien mielestä missään vaiheessa hyväksytty.

Ensin, vuodesta 2002 alkaen, pidetään Brysselissä yksi huippukokous puheenjohtajakautta kohti. Kun EU:ssa on 18 jäsenmaata, aletaan kaikki huippukokoukset pitää Brysselissä.

Suomi tulkitsee tätä kuitenkin niin, että puheenjohtajamaat voivat halutessaan järjestää myös muita EU-johtajien tapaamisia omalla maaperällään.

Aallon mukaan siirto Brysseliin ei merkitse sitä, että EU:n puheenjohtajuusjärjestelmää oltaisiin murentamassa. Nyt kierto on sovittu vuoteen 2003, ja pian pitäisi määrätä uusi vuorottelujärjestys.

Puheenjohtajuuskierrosta on aika ajoin keskusteltu. Komission puheenjohtaja Romano Prodi leimasi sen alkuviikosta turhanaikaiseksi "poliittiseksi turismiksi", mutta varsinkin pienet jäsenmaat ovat halunneet pitää vuoroistaan kiinni.

Belgia maksakoon

Suomi katsoo myös, ettei kokousten siirtäminen Brysseliin saa aiheuttaa lisäkustannuksia muille jäsenvaltioille. Tähän asti kokousten kustannuksista ei ole ollut mitään puhetta; asian selvittely jatkuu.

Belgialle siirto Brysseliin tietysti aiheuttaa lisäkustannuksia. Toisaalta pysyvät järjestelyt voivat myös tuoda säästöjä; Brysselissä toimivia tulkkeja, kääntäjiä ja virkamiehiä ei enää tarvitse kuljetuttaa ympäri Eurooppaa.

- Mitä enemmän unioni laajenee, sitä raskaammiksi käyvät tulkkaus-, lehdistö- ja muut järjestelyt. Siitä voi olla tiettyä etua, että on pysyvämmät järjestelyt, Aalto myönsi.

Belgia hyötyy samalla välillisesti siitä, että kokousvieraat käyttävät Brysselin takseja, hotelleja ja ravintoloita.

Romano Prodi on voimakkaasti kannattanut kokousten siirtoa Brysseliin, koska hänen mielestään se vahvistaa Brysselin asemaa EU:n pääkaupunkina.

Nizzan ratkaisut nostavat päätösten kynnystä EU:ssa

Nizzassa asetettiin lisäehdoksi myös, että enemmistöpäätöksen takana on oltava vähintään puolet jäsenmaista. Jäsenmaat voivat myös vaatia varmistusta, että päätöksen kannattajat edustavat vähintään 62:ta prosenttia EU:n väestöstä. Tämä merkitsee, että jos Saksa on mukana, voi kolme suurta EU-maata yhdessä estää päätöksenteon.

---

Politiikka -sivulle