IA, 12.1.2001

Opetushallituksen tekemään kyselyyn vastasi 78 prosnttia koulutuksen järjestäjistä. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjistä joka kolmannella, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen järjestäjistä joka neljännellä ja vapaan sivistystyön ylläpitäjistä joka kymmenennellä on arvioinnin perustana tavoitteellinen arviointijärjestelmä tai -ohjelma.

Selvityksen yleishavainto oli, että koulutuksen arviointi ei ole vielä riittävän systemaattista.
- Tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta, ulkoisten arviointien hyödyntämistä ja arvioinnin avoimuutta, selvityksessä todetaan.

Arvioinnin tavoitteet on yleensä kirjattu opetussuunnitelmaan tai siihen perustuvaan vuosittain laadittavaan suunnitelmaan. Arviointijärjestelmien kehittäminen on lähtenyt liikkeelle kouluista ja oppilaitoksista.

Arviointijärjestelmien kehittämiseen ja arviointiin ovat osallistuneet tavallisimmin koulujen ja oppilaitosten hallinto- ja opetushenkilöstö. Ammatillisessa koulutuksessa korostuu muita koulutusmuotoja voimakkaammin opiskelijoiden ja työelämän merkitys.

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä arvioinnissa ei ole riittävästi otettu huomioon.

Selvityksestä ilmenee perusopetuksen osalta, että kunnissa, joissa opetustoimesta vastasi päätoiminen virkamies, koulutuksen arviointi oli järjestelmällisempää ja perustui muita useammin lainsäätäjän tarkoittamaan koulutuksen arviointimalliin. Arvioinnin kehittämiseen oli kytketty muita useammin koulutuksen tavoitteista paikallisella tasolla päättävät.

Ulkoisia arviointeja vähän

Koulutuksen järjestäjät eivät itse yleensä tilaa ulkoisia arviointeja. Eniten ulkoisia arviointeja on käytetty ammatillisessa koulutuksessa (noin 30 %).

Perusopetuksen ulkoiset arvioinnit ovat pääasiassa Opetushallituksen toteuttamia otospohjaisia oppimistulosten arviointeja, jotka ovat keskittyneet peruskoulunsa päättäviin oppilaisiin. Lukiokoulutuksessa nämä arvioinnit ovat ylioppilaskokeita.

Koulutuksen järjestäjistä 60-70 prosenttia katsoo, että valtakunnallisia koulutuksen arviointeja toteutetaan nykyisellään riittävästi. Perus- ja lukiokoulutuksen järjestäjät odottavat enemmän kansallista ohjausta ja normeja. Ammatillisessa koulutuksessa arvioinnin hajautettuun ohjauskulttuuriin ja oppilaitosten omaan vastuuseen ollaan tyytyväisiä.

Selvityksestä ilmenee, että arviointien tulosten julkistaminen etsii muotoaan. Tuloksista tiedotetaan tavallisimmin koulujen ja oppilaitosten hallinto- ja opetushenkilöstölle sekä koulutuksesta vastaaville toimielimille.

- Ne koulutuksen järjestäjät, jotka ovat arviointitoiminnassaan edenneet jo pidemmälle, pyrkivät hyödyntämään arviointituloksia monipuolisesti. Arvioinnin tuottamia tietoja käytetään koulutuksen kehittämistarpeiden tunnistamiseen, oppilaitosten nykytilan analysointiin ja pedagogisen toiminnan kehittämiseen, kertoo selvitys.

Opetusministeriö hyödyntää arvioinneista saatua tietoa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä. Opetushallituksen mukaan tavoitteeksi on asetettava, että vuoden 2002 loppuun mennessä jokaisella koulutuksen ylläpitäjällä on toimiva arviointijärjestelmä.

Opetusministeriö antaa helmikuussa eduskunnalle selvityksen koulutuksen arvioinnin toimivuudesta.

Opetushallitus selvitti opetusministeriön toimeksiannosta koulutuksen paikallisen tason arvioinnin tilaa perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä.

Koulutuksen järjestäjien ja ylläpitäjien edistymistä paikallisen tason arvioinnin järjestämisessä selvitettiin ensimmäistä kertaa koko koulujärjestelmän laajuudelta.

Kuntaliitto: Paikallinen arviointi opetuksen kehittämisen väline

Kuntaliiton mielestä Opetushallituksen selvitys paikallisesta arvioinnista nostaa esille tärkeitä asioita.

- Se, että kaikki kunnat eivät vielä systemaattisesti arvioi koulutusta, ei tarkoita sitä, että itse toiminta olisi huonoa, Kuntaliitto huomauttaa.

Liiton mielestä paikallinen arviointi vaikuttaa ja kehittää opetusta vain, jos se lähtee omaehtoiselta pohjalta.

- Kyseessä on uusi toimintakulttuuri, jonka kehittämiseen täytyy varata kunnissa riittävästi aikaa. Lain velvoite on ollut voimassa vuoden 1999 alusta alkaen. Arviointi ei edistä opetuksen tavoitteita, jos se on ulkokohtaisesti tehty pakollinen tehtävä: arvioidaan arvioinnin vuoksi, Kuntaliitto toteaa.

Kuntaliitto laatii parhaillaan yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien edustajien kanssa sivistystoimen paikallisen arvioinnin strategiaa, jossa lähdetään kuntien valtuustotason tavoitteista ja arvioinnista, ja huomioidaan valtionhallinnon suorittama ulkoinen arviointi.

Projektin tavoitteena on hyvien peruspalvelujen varmistaminen ja niiden kehittäminen paikallistasolla.

Kotimaa -sivulle