Tilastokeskuksen selvitys:
Poliitikoiksi seuloutuu varakkain väki
STT-IA, 12.1.2001
Poliitikot ovat äänestäjiään selvästi paremmin ansaitsevia. Kansanedustajien tulotaso on Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan keskimäärin noin kolminkertainen äänestäjien tuloihin verrattuna.
Eduskuntaan pääsevät tilastotietojen perusteella ehdokkaistakin kaikkein varakkaimmat, sillä läpi menneiden tulot ovat kaksinkertaiset valitsematta jääneisiin verrattuna.
Tilastolliseen aikakauslehteen asiaa selvittäneen tutkija Pekka Myrskylän mukaan eroa selittää mm. se, että valituiksi tulee useimmiten jo istuvia kansanedustajia.
Vertailun mukaan kansanedustajan keskimääräinen vuositulo
ilman kulukorvauksia ylitti 300 000 markkaa vuonna 1998.
Kaikkien äänioikeutettujen keskimääräinen vuositulo oli noin
103 000 markkaa.
Parhaimmat, noin 400 000 markan tulot ovat kokoomuksen ja
RKP:n kansanedustajilla. SDP:n ja keskustan poliitikot saivat yli
300 000 markkaa. Vihreiden ja vasemmistoliiton
kansanedustajien tulot ylittivät 250 000 markkaa.
Äänestäjistä vain kaksi prosenttia yltää 300 000 markan
vuosituloihin. Lähes puolet kansanedustajista edustaa
tuloluokaltaan tätä ryhmää.
Kunnallispoliitikoilla tulot kolmanneksen suuremmat
Myös kunnallistason poliitikot ovat keskivertokuntalaista
paremmin ansaitsevia. Viime kunnallisvaaleissa ehdolla olleiden
tulotaso oli kolmanneksen korkeampi kuin äänestäjillä.
Suurimmat erot ovat Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden
keskitulot olivat 58 prosenttia korkeammat kuin maakunnan
äänestäjillä.
Kunnallispoliitikkojenkin tulotaso noudattaa puoluekantaa.
Keskustan ja sosialidemokraattien edustajat ansaitsivat
keskimäärin 50 000 markkaa vähemmän kuin kokoomuslaiset.
Valtuustoon päässeiden tulotaso oli 20 prosenttia korkeampi
kuin rannalle jääneiden.
Valtuutettujen ja äänestäjien erot olivat suuria muillakin
alueilla. Kunnanvaltuustoissa istuu suhteellisen paljon miehiä,
hyvin koulutettuja, työssä olevia, keski-ikäisiä ja perheellisiä.
Politiikka -sivulle
|