Poliisin tehtäviä haluttaisiin karsia
ILPO KIURU, 12.1.2001
Poliisitoimintaa arvioinut työryhmä karsisi poliisin tehtäviä. Listalla ovat ei-väkivaltaisten juopuneiden säilytys ja valvonta, vanginkuljetus ja löytötavaratoiminta. Taajamien liikennevalo- ja nopeusvalvontaa työryhmä siirtäisi muille viranomaisille eikä haaskaisi poliisin työaikaa myöskään vähäisten peltikolarien tutkimiseen.
Ehdotukset sisältyvät poliisitoiminnan tehokkuutta arvioineen työryhmän loppuraporttiin, joka luovutettiin tiistaina sisäministeri Ville Itälälle (kok.). Maaherra Heikki Kosken puheenjohdolla toiminut arviointityöryhmä oli osa laajaa poliisitoiminnan arviointihanketta.
Työryhmän loppuraporttiin sisältyy lukuisia ehdotuksia mm. siitä, miten poliisitoimintaa tulisi kehittää, jotta poliisi pystyisi vastaamaan jatkuvasti kasvavaan palvelujen kysyntään.
Työryhmä toteaa loppuraportissaan, että poliisityöhön kohdistuu poikkeuksellisen suuria julkisia ja yksityisiä intressejä ja odotuksia. Vaatimukset palvelujen hyvästä saatavuudesta, tasapuolisesta kohdentumisesta sekä korkeasta laadusta ovat työryhmän mukaan pysyvästi korkealla.
Työryhmän mukaan poliisin palveluja ja tehtäviä vähentämällä voidaan jossain määrin ohjata poliisin henkilöstöresursseja muihin tehtäviin. Oleellista säästöä näin ei työryhmän käsityksen mukaan kuitenkaan saada aikaan.
Työryhmä ehdottaa, että poliisin tehtävistä siirrettäisiin pois ei-väkivaltaisten juopuneiden säilytys ja valvonta, vanginkuljetus poliisivankiloissa olevia tutkintavankeja lukuun ottamatta sekä löytötavaratoiminta.
Liikenneturvallisuuden puolella työryhmä selvittäisi, missä määrin taajamien automaattinen liikennevalo- ja nopeusvalvonta sekä linja-autokaistojen käytön valvonta voitaisiin siirtää muille viranomaisille. Kriittisesti työryhmä arvioisi myös poliisin työajan käyttöä vähäisten peltikolarien tutkintaan.
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että oikeuslääkeopillisten tutkimusten kustannukset ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset maksettaisiin jatkossa muualta kuin poliisin budjetista.
Poliisien määrää jatkossa lisättävä
Työryhmän arvion mukaan poliisin henkilöstö- ja taloudelliset resurssit ovat kasvaneeseen työmäärään ja kansalaisten odotuksiin nähden liian vähäiset. Erityisesti kenttätyötä tekevien määrää pidetään riittämättömänä.
Työryhmä ehdottaa, että poliisien lukumäärä säilytettäisiin lähivuosina ainakin nykytasolla eli noin 8 000:ssa.
- Pitemmällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla poliisien määrän lisääminen tehtävämäärän kasvun mukaisesti. Vuoteen 2010 mennessä poliisien määrää tulisi lisätä 500:lla. Tämä edellyttää koulutettavien määrän lisäämistä vuodesta 2002 alkaen, työryhmä sanoo.
Turvallisuus myös syrjäseutujen perusoikeus
Työryhmä puuttuu myös syrjäseutujen poliisipalveluihin. Sen mielestä yleisesti pitäisi hyväksyä tosiasia, että julkisten palvelujen järjestäminen harvaanasutuilla alueilla tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin taajamissa.
- Harvaanasuttujen alueiden poliisipalvelujen tarjonnasta tulee huolehtia tulevinakin vuosina, jolloin väestö keskittyy entistä enemmän taajamiin. Turvallisuuden, kansalaisten perusoikeutena, tulisi toteutua mahdollisimman samantasoisena maan eri osissa.
Poliisitoimen tulevaisuutta arvioidessaan työryhmä myös ehdottaa poliisille vuoden 2010 visiota. Lyhennettynä visio ja tavoite olisi niinkin haasteellinen kuin "EU-maiden korkein turvallisuuden taso vuonna 2010".
Viime vuosikymmenellä henkilöstö väheni ja palvelujen kysyntä kasvoi
Poliisitoimen viime vuosikymmentä selvitettyään työryhmä päätyy arvioon, jonka mukaan toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus paranivat vuosina 1992-1999.
Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä tehokkuuden kasvu johtui pääasiassa siitä, että entistä vähemmällä henkilöstöllä tuotettiin vähintäänkin yhtä paljon palveluita kuin aikaisemmin.
Poliisitoimen henkilöstö väheni 1 700 henkilöllä vuodesta 1992 vuoteen 1999. Suurin osa henkilöstövähennyksistä johtui hallinnollisista virkasiirroista, kuten ulosotto- ja syyttäjätehtävien siirtämisestä kihlakuntauudistuksen yhteydessä oikeusministeriön hallinnonalalle. Todellinen poliisitoimeen kohdistunut vähennys oli noin 300 henkilöä.
Kaikkein eniten väheni paikallispoliisin ja liikkuvaan poliisin henkilöstö. Paikallispoliisissa työskentelevien määrä väheni 413 henkilöllä eli 4,5 prosenttia. Vähennykset johtuivat lähinnä siitä, ettei uusia poliiseja koulutettu niin paljon kuin poistuma olisi edellyttänyt.
Liikkuvan poliisin henkilöstö väheni vuosina 1992-1999 yhteensä 81 henkilöllä eli 11 prosenttia. Muiden valtakunnallisten yksiköiden ja poliisioppilaitosten henkilöstö lisääntyi. Koko poliisitoimen henkilömäärä oli vuonna 1999 noin kolme prosenttia pienempi kuin vuonna 1992.
Tehtävämäärissä kasvua enemmän kuin kustannuksissa
Arviointityöryhmä tilasi Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta selvityksen poliisitoimen resurssien ja suoritteiden kehityksestä vuosina 1992-1999 verrattuna muiden julkisten palveluiden kehitykseen. VATT:n selvityksen mukaan poliisitoimen keskeisten suoritteiden kasvu oli 1990-luvulla suurempi kuin kustannusten reaalikasvu.
Hälytystehtävien määrä kasvoi tarkastelujaksolla 572 000:sta 864 000:een. Poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä kasvoi noin 7 000:lla. Poliisin selvittämien rikoslakirikosten määrä puolestaan väheni vajaalla 6 000:lla. Poliisin myöntämät luvat eli passit, henkilökortit, ajokortit, ampuma-aseluvat ja ulkomaalaisluvat lisääntyivät noin 107 000:lla.
Lamavuosina 1992-1994 yhteiskunnan perus- ja turvallisuuspalvelujen kustannukset laskivat. Sosiaalipalvelujen käyttömenot saavuttivat jo vuonna 1995 uudelleen vuoden 1992 tason, tullilaitoksen menot vuonna 1996. Poliisitoimen kiinteähintaiset kustannukset ja terveyspalvelujen käyttömenot saavuttivat vuoden 1992 tason vasta vuonna 1997.
Toissavuonna poliisin kokonaiskustannukset ja tullilaitoksen menot olivat reaalisesti noin 6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 1992.
Poliisin taloutta rasittivat 1990-luvulla useat kohonneet menoerät, kuten valtion kiinteistöjen muuttuminen maksulliseksi, vuokramenojen tuntuva kohoaminen, kansainvälisen toiminnan lisääntymisestä aiheutuneet menot ja toiminnan kannalta välttämättömän tietohallintoinfrastruktuurin rakentaminen.
Keskeinen osa 1990-luvulla syntyneistä uusista menoista oli poliisitoiminnan sisäisestä ohjauksesta riippumattomia.
Arviointi osa hallituksen strategiaa
Poliisitoiminnan arviointi -työryhmä oli osa sisäasiainministeriön lokakuussa 1999 asettamaa poliisitoiminnan arviointihanketta. Hanke liittyy pääministeri Paavo Lipposen (sd.) II hallituksen strategiasalkkuun. Hanke työskenteli jakautuneena kahteen erilliseen työryhmään.
Maaherra Heikki Kosken johdolla toimineen työryhmän tehtävänä oli arvioida poliisipalveluja suhteessa yhteiskunnan muihin peruspalveluihin, määritellä poliisipalvelujen tarve sekä arvioida poliisitoiminnan tehokkuutta, palvelutasoa, teknologiaa ja painotuksia.
Poliisijohtaja Kari Rantaman vetämän työryhmän tehtävänä oli tehdä poliisin suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmää koskevia kehittämisehdotuksia. Päätyöryhmillä oli lisäksi alatyöryhmiä.
Poliisitoiminnan arviointihankkeeseen liittyviin raportteihin voi tutustua myös Internetissä.
Kotimaa -sivulle
| 
