IA, 12.1.12001

Puolan ja Unkarin elintarvikemarkkinat ovat hintatasoltaan ja rakenteeltaan lähestymässä läntisiä teollisuusmaita, joissa tyypillistä on teollisesti pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden merkittävä asema ruokavaliossa.

- Tämä avaa mahdollisuuksia suomalaisille elintarvikeyrityksille, kun yhteiset sisämarkkinat kasvavat Euroopan unionin laajentuessa, sanoo tutkija Mikko Mäkimattila PTT:sta.

Viime vuosien vahva talouskasvu on etenkin Puolassa lisännyt kuluttajien ostovoimaa nopeammin kuin elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat nousseet.
- Tämä on mahdollistanut hinnaltaan kalliimpien elintarvikkeiden kulutuksen kasvun.

Myös eri elintarvikkeiden väliset hintasuhteet ovat muuttuneet, sillä suunnitelmatalouden aikaiset tuet ja hintasääntely on poistettu. Markkinoinnin yleistyminen ja demografiset muutokset, kuten perhekoon pienentyminen, ovat heijastuneet kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Tästä syystä muun muassa tuotemerkkien ja elintarvikkeiden pakkauskoon merkitys ostopäätöksessä ovat korostuneet.

Mahdollisuuksien rinnalla ovat vähintään yhtä todennäköisinä myös ne uhat, joita kustannustasoltaan alemman Puolan ja Unkarin elintarvikkeet yhteismarkkinoilla aiheuttavat. Suomen elintarviketalouden kannalta on PTT:n mukaan tärkeää Puolan ja Unkarin kilpailukyky erityisesti vilja-, maito- ja lihasektorilla.

- Puola on varteenotettava etenkin meijerituotteiden ja naudanlihan tuottajana, kun taas Unkarin kilpailukyky korostuu erityisesti viljassa sekä siipikarjanliha- ja sianlihatuotteissa, sanoo Mäkimattila.

Hänen mukaansa elintarvikkeiden suoraa ulkomaankauppaa todennäköisempiä ovat EU-laajentumisen välilliset vaikutukset Suomen elintarviketalouteen.

EU:n laajentuessa suomalaiset elintarvikkeet joutuvat kilpailemaan vientituista KIE-maissa tuotettujen elintarvikkeiden kanssa.

Tästä syystä kilpailu esimerkiksi Venäjän elintarvikemarkkinoilla kiristyy, sillä tulevaisuudessa uusissa jäsenmaissa, mukaan lukien Puola ja Unkari, tuotetut elintarvikkeet ovat oikeutettuja yhtä suureen vientitukeen kuin suomalaiset elintarvikkeet.

- Elintarvikekaupan kasvu Euroopan unionin sisällä sen laajentuessa lisää tuontielintarvikkeiden tarjontaa myös Suomeen. Mikäli elintarvikkeiden tuonti lisääntyy merkittävästi, on kotimainen elintarviketeollisuus pakotettu vastaavasti kasvattamaan omien tuotteidensa vientiä, Mäkimattila kertoo.

Alhainen tuottavuus ja kehittymätön toimintaympäristö

Puola ja Unkari ovat kärkiehdokkaita Euroopan unionin uusiksi jäseniksi. Viimeaikaisesta edistymisestään huolimatta molempien taloudet ovat kuitenkin edelleen suhteellisen kehittymättömiä. Tästä aiheutuva markkinajärjestelmän tehottomuus lisää kustannuksia puolalaisille ja unkarilaisille elintarvikeyrityksille.

Niiden kilpailukykyä alentaa myös heikko tuottavuus, joka johtuu ylikapasiteetista erityisesti peruselintarvikkeiden, kuten meijeri-, liha- ja myllytuotteiden, tuotannossa. Elintarvikealan heikon kannattavuuden taustalta löytyvät myös yritysten suuri lukumäärä, jalostuksesta irrallaan toimiva maatalous ja kilpailun kiristyminen.

Kilpailukykyä heikentävistä tekijöistä huolimatta Puolan ja Unkarin elintarviketalouksissa on Mäkimattilan mukaan markkinatalouteen siirtymisen jälkeen tapahtunut myös monia myönteisiä asioita.

- Yksityistäminen on saatettu lähes päätökseen, minkä lisäksi sekä elintarviketeollisuus että kauppa ovat molemmissa maissa kyenneet houkuttelemaan merkittävän määrän suoria ulkomaisia investointeja.

Ulkomainen omistus maiden elintarviketeollisuuksissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt voimakkaasti. Tämä on monipuolistanut elintarvikkeiden tarjontaa ja parantanut tuotteiden laatua.
- Esimerkiksi Unkarin elintarviketeollisuuden varoista on ulkomaisessa omistuksessa jo kaksi kolmasosaa.

Ulkomainen pääoma ja osaaminen ovat päätyneet etenkin nopeasti kasvaville ja yritysrakenteeltaan keskittyneille tuotannonaloille, kuten panimo-, makeis- ja virvoitusjuomateollisuuteen. Ulkomaisessa omistuksessa olevat elintarvikeyritykset ovat usein markkinoiden suurimpia ja niiden tuottavuus sekä tuotteiden laatu lähestyvät tasoa EU-maissa.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisema tutkimus käsittelee elintarviketalouden kilpailukykyä Puolassa ja Unkarissa.

Talous -sivulle