Sitran vaikuttajaryhmä kiirehtii uutta maahanmuuttopolitiikkaa
Suomi tarvitsee lisää osaajia ulkomailta
STT-IA, 12.1.2001
Vaatimukset koulutuksen tehostamisesta saivat arvovaltaista tukea, kun runsaan parinkymmenen eri alojen vaikuttajan raportti Suomen ajankohtaisista haasteista julkistettiin torstaina.
Suomelle halutaan myös uutta maahanmuuttopolitiikkaa, jonka
tulee perustua "terveeseen kansalliseen itsekkyyteen".
Kysymyksessä ovat Itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Suomi
2015 -ohjelma ja sen toinen kurssi. Lähinnä talouden ja
politiikan piiristä, etujärjestöistä ja korkeimmasta virkakunnasta
koostunut ryhmä hahmotteli sitä, millainen Suomi olisi vuonna
2015.
Jotta Suomesta tulisi johtava osaamisen yhteiskunta, se
edellyttäisi sekä oman koulutuksen tehostamista että lisää
osaajia ulkomailta.
Peruskoulun aloitusikää halutaan aikaistaa ja ylempiä opintoja
nopeuttaa. Raportissa ehdotetaan lisäksi mm., että
englanninkielistä opetusta tarjottaisiin nykyistä enemmän
kaikilla koulutustasoilla.
Finnairin pääjohtaja Keijo Suila sanoi raportin
julkistamistilaisuudessa, että Suomella on toimiva
pakolaispolitiikka, mutta ei maahanmuuttopolitiikkaa.
Suilan mielestä pitäisi määritellä, mitä Suomessa halutaan.
Itse
hän ei halunnut ryhtyä rajaamaan sitä, minkälaisia
maahanmuuttajia pitäisi tavoitella tai mistäpäin.
Suvaitseva ja avoin yhteiskunta
Raportissa korostuu tarve kehittää Suomesta monikulttuurinen,
asenteiltaan avoin ja suvaitsevainen yhteiskunta. Tavoitteeksi
asetetaan elinvoimaisten monikulttuuristen yhteisöjen
syntyminen.
Suilan mielestä yhteiskunnan kypsyyttä mitataan myös
sellaisilla asioilla kuin hyväksytäänkö muuttajia ja
arvostetaanko heitä ja miten viranomaiset toimivat
maahanmuuttajien kanssa.
Suila muisteli omia vuosiaan ja kokemuksiaan Hollannissa ja
katsoi, ettei Suomi siinä vertailussa pääse kypsempien maiden
joukkoon.
Raportissa ei kaihdeta todeta, että uuden
maahanmuuttopolitiikan tulee perustua terveeseen kansalliseen
itsekkyyteen. Suila huomautti, että terve itsekkyys ei ole
ristiriidassa vastuuntuntoisen pakolaispolitiikan kanssa.
"Joukkueenjohtaja syö viimeiseksi"
Kansanedustaja Tuija Brax (vihr.) oli huolissaan erityisesti siitä,
että koulutuksessa tasa-arvon puutteet alkavat näkyä jo
alkuvaiheessa.
- Lapset ovat jo nyt hyvin erilaisessa asemassa siitä riippuen,
millaiseen peruskouluun päätyvät.
Helsingin piispa Eero Huovinen muistutti, että myöskään uusi
kansainvälistymiseen, osaamiseen ja tietoon perustuva talous
ei onnistu ajan oloon, jos kaikkia ei pidetä mukana.
Huovisen mielestä nyt tarvitaan vastuullisia johtajia, sillä juuri
johtajuudesta riippuu, miten koko yhteisö voi.
Piispa muistutti ikimuistoisesta sotilasperinteestä:
joukkueenjohtaja syö viimeiseksi.
Politiikka -sivulle
|