ERIKA MATTILA, 12.1.2001

Tieteelliseen tutkimukseen sisältyy kuitenkin arvoja tutkimusprosessin eri vaiheissa. Miten nämä arvot vaikuttavat tiedon luonteeseen?

Tieteellisen tutkimuksen neutraalisuuden eli arvoihin sitoutumattomuuden vaatimus perustuu yhteiskuntatieteilijä Max Weberin (1864-1920) metodologisiin kirjoituksiin.

Hänen mukaansa tutkijan tutkimusta tehdessään ja siitä raportoidessaan tulee olla ilmaisematta henkilökohtaisia poliittisia ja moraalisia arvojaan. Toimiessaan kansalaisena hän toki voi tuoda esille näitä arvostuksiaan.

Tutkimus tulee varjella vapaana arvoista, eikä "kateederilta pidä saarnata", kuten Weberin klassinen muotoilunsa kuuluu.

Tämä neutraalisuuden vaatimus on vaikuttanut tieteellisen tutkimuksen luonteeseen voimakkaasti. Se on myös pohjustanut tieteellisen tiedon objektiivisuuden vaatimusta.

Järjestelmällisen epäilyn vaatimus

Objektiivisuudella tarkoitetaan, että tieteellisen tiedon tulee olla vapaata erityisesti ei-tiedollisista arvoista. Hyvää teoriaahan voidaan luonnehtia tiedollisin arvoin eli puhumalla esimerkiksi teorian selitysvoimasta.

Objektiivisuuden vaatimuksen lisäksi tieteellisen tiedon tuottamiseen liittyy edellytys, että yhteisö toimii hyväksymiensä normien mukaisesti.

Tunnetuin muotoilu tiedeyhteisön hyväksymistä normeista on peräisin tieteensosiologi Robert Mertonilta. Näissä normeissa korostuvat oletukset tiedon julkisuudesta ja avoimuudesta.

Lisäksi tieto tulee alistaa sekä tuottamisen eri vaiheissa että raportoinnin yhteydessä järjestelmällisen epäilyn kohteeksi. Onko tieteellisen tutkimuksen harjoittaminen mahdollista noudattaen weberiläistä vaatimusta kahdesta erillisestä - tutkijan ja kansalaisen - roolista?

Arvot sisältyvät tutkimusprosessiin

Tutkimuksen neutraalisuuden vaatimusta ja sen vakiintumista osaksi tieteellisen tiedon muodostumista voidaan kritisoida, sillä tutkimusprosessiin sisältyy arvoja.

Ensinnäkin rahoittavan tahon intressit vaikuttavat tutkimukseen tutkimusrahoituksen kautta. Rahoituspäätöksissä näkyy vallitseva tutkimuspoliittinen linja.

Rahoitus nähdään usein kuitenkin osana tutkimusyhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan väistämätöntä vuorovaikutusta, eikä sen ajatella vaikuttavan tutkimuksen sisäiseen arvoneutraalisuuteen.

Yksittäinen tutkija tekee arvovalintoja rajatessaan tutkimusongelmaa. Tämän tilanteen arvosidonnaisuuden myös Weber myöntää, mutta ei pidä sitä uhkana tutkimuksen johtopäätösten arvovapaudelle.

Oletetaan siis, että rahoituspäätöksissä tai tutkimuskysymysten valinnassa näkyvät arvo-oletukset eivät vaikuta tutkimuksen neutraalisuutta heikentävästi.

Tätä käsitystä kohtaan on esitetty kritiikkiä. Joidenkin näkökantojen mukaan tutkimusprosessin aikana tehdään arvovalintoja. Näin tapahtuu tutkimushypoteesien hyväksymisen yhteydessä.

Tällöin on kyse tutkimuksessa käytettävän aineiston kattavuuden ja todistusvoiman arvioimisesta suhteessa tutkimuksessa esitettyihin hypoteeseihin.

Taustaoletusten vaikutukset

Lisäksi tutkijoiden taustaoletukset vaikuttavat tutkimuksen johtopäätöksiin. Tätä on käsitellyt tieteenfilosofi Helen Longino. Hänen esimerkkinsä koskee sikiökaudella tapahtuvien hormonitasojen muutoksia seuraavaa tutkimusta.

Tällaisen tutkimuksen johtopäätöksenä oli Longinon mukaan esitetty, että tietyt muutokset hormonitasolla vaikuttavat myöhemmin yksilön käyttäytymiseen. Lisäksi johtopäätöksinä oli esitetty perinteisiä tyttöjen ja poikien käyttäytymisrooleja tukevia käsityksiä.

Esimerkkitutkimus piti tyttöjen "aggressiivista" käytöstä tai poikien "kilttiä" käytöstä epänormaalina. Longino esittääkin, ettei alkuperäisestä tutkimusasetelmasta olisi voitu tehdä näitä johtopäätöksiä ilman tutkijoiden taustaoletusten vaikutusta.

Juuri johtopäätösten tekeminen ja niistä raportoiminen on keskeisesti se tutkimusprosessin vaihe, joka sisältää arvovalintoja. Tämä on myös se vaihe tutkimusta, johon arvovapauden vaatimus kohdistuu voimakkaimmin.

Tutkimuksen arvovapaus, toteutumaton ihanne?

Tieteellisen tiedon luotettavuus syntyy sen puolueettomasta luonteesta. Vaatimukset tutkijan kahdesta roolista sekä normeista, jotka tukevat tiedeyhteisön toimintaa, ovat vahvistaneet tieteellisen tiedon puolueettomuutta.

Toisaalta tiedon puolueetonta luonnetta on myös kritisoitu, kuten Longinon käyttämästä esimerkistä selviää. Tutkijoiden taustaoletukset voivat tuoda säröjä puolueettomuuteen. Tieteellinen tutkimus on inhimillisen toiminnan muoto.

Inhimillisenä toimintana tiede on mielestäni altis arvovaikutteille. Tämä tarkoittaa, ettei tule hyväksyä 'tieteisuskoa', käsitystä tieteellisen tiedon ensisijaisesta, kaiken selittävästä ja arvovapaasta luonteesta. Tämän ei kuitenkaan tarvitse heikentää tieteellisen tiedon erityisluonnetta.

Olennaista on ymmärtää arvo-oletusten vaikutus tutkimusprosessissa ja siten niiden läsnäolo tieteellisen tiedon muodostumisessa. Ei kuitenkaan tule unohtaa, että hyvä tutkimus pyrkii neutraalisuuteen.

Jännite arvovapauden vaatimuksen ja tutkimukseen vaikuttavien arvojen välillä on olennainen osa tiedettä. Sen tunnistaminen on tärkeää myös tieteen "kuluttajille", tutkimuksia lukeville ja niitä popularisoiville. Kriittinen ja valveutunut lukija ei polvistu tieteen auktoriteetin edessä, sillä tiede on ihmisten tekoa.

Kirjoittaja on filosofian tutkija.

Ajassa -sivulle