Pätkätutkimus syö luovuutta

STT-IA, 12.1.2001

Tieteen päivillä perjantaina järjestetyssä professoripaneelissa muistutettiin, että monet tieteelliset läpimurrot olisivat nykymenolla jääneet tekemättä.

Esimerkiksi viime vuosisadan huippufilosofi Ludwig Wittgenstein kirjoitti koko urallaan kaksi teosta. Moisesta pitäisi kai nykyään järjestää puhuttelu, arveli Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Fred Karlsson.

Kaksinkertainen kemian nobelisti Frederick Sanger taas tutki insuliinin ja DNA:n rakennetta niin pitkään ja hartaasti, ettei hän vuosikymmeneen julkaissut ensimmäistäkään artikkelia. Kaiken kaikkiaan Sangerille kertyi tieteellisiä julkaisuita 33.
- Ei sillä taitaisi edes dosentuuria herua biotieteiden alalta, irvailtiin paneelissa, jonka kaikki osallistujat olivat Professoriliiton valitsemia Vuoden professoreja eri vuosilta.

Tutkijat kuin prostituoidut

Puolijohdetekniikan professori Markus Pessa ja biotekniikan professori Carl G. Gahmberg esittivätkin, että menestyneet tutkijat saisivat paneutua työhönsä jopa kymmenen vuoden apurahojen turvin.

Nykyään tutkimusrahoitusta haetaan aina uudelleen muutaman vuoden ja jopa puolen vuoden välein. Karlsson moitti myös sitä, että rahoitus kohdistuu yhä enemmän tutkimusryhmille.

- Suomen Akatemia on miltei kokonaan lopettanut yksittäisten tutkijoiden rahoittamisen. Tämä on destruktiivinen päätös, suomi Karlsson.

Hän korosti, että monet läpimurrot syntyvät usein tutkijan omassa mielessä. Paljon puhutuksi tieteen kriittiseksi massaksi riittääkin hänen mielestään "noin 1 400 grammaa" eli yhdet ihmisaivot.

Yleisön joukossa istunut maantieteen professori Matti Seppälä muistutti, että tiedemaailma oppii kyllä rahoittajien tavoille.
- Tutkija ovat hyvin samanlaisia kuin prostituoidut: tekevät mitä temppuja tahansa rahasta, nauratti hän kanssatutkijoitaan.

Huippualatkin tiukoilla

Teknillisessä korkeakoulussa työskentelevä Pessa tähdensi, ettei kilpajuoksu rahan perässä tuota pulmia vain humanisteille tai muille vähemmän muodikkaille tutkijoille. Todellinen loppuunpalaminen saattaa uhata hyvin menestyviä tekniikan ja luonnontieteen aloja.

Niitä koettelee ristipaine: toisaalta vaaditaan nopeaa hyötyä teollisuudelle, toisaalta pitäisi luoda aina uutta, jotta myös tulevaisuudessa olisi mistä ammentaa. Rahaa kyllä riittää, mutta aikaa ei.

- On täysin mahdotonta tehdä tätä yhtaikaa, hän huokaisi.
- Ala on todella näivettymässä tällä hetkellä.

Pessaa huolestuttaa myös se, että opiskelijat keskeyttävät opintonsa heti alkuun ja perustavat mieluummin yrityksen. Harva viitsii jatkaa tutkijatasolle asti.
- Kunnianhimo on kadonnut. Juostaan vain rahan perässä, hän suri.

Pessa kyselikin hämmästyneenä biotieteilijä Gahmbergilta, onko tämän alalla todella vielä assistentteja.
- Teillä siis haetaan assistentiksi, hymähti hän.

Tietotekniikassa edes professorinvirkoihin ei välttämättä tule yhtään hakemusta, kun teollisuuden palkat ovat moninkertaiset eikä akateeminen kilpajuoksu houkuttele.

Ajassa -sivulle