STT-IA, 15.1.2001

Viron on tämän vuoden aikana hoidettava myös tällä lohkolla asiat EU:n vaatimusten mukaisiksi. Viime vuonna olisi näihin töihin vaadittu arviolta 7-8 miljoonaa kruunua, mutta käyttöön tuli vain puolet tuosta summasta, Kaal kertoo.

Tallinnan eläintarha on maailmallakin tunnettu moninaisista eläinlajeistaan, mutta myös heikoista tiloistaan ja talousongelmistaan.

Pari vuotta sitten onneton tilanne huipentui kansainväliseksi uutiseksi, kun ikääntynyt Masha-sarvikuono joutui luonnollisen kuoleman kuoltuaan rahapulan vuoksi kuukausiksi Tarton yliopiston pakastimeen odottamaan konservointia Tarton eläintieteelliseen museoon.

Nykyisin eläintarhassa on noin pari tuhatta eläintä, jotka edustavat lähes 500:aa lajia. Noin puolet eläimistä on nisäkkäitä, lintuja on yli sata lajia ja matelijoita noin sata.

Lajistoltaan tarha kuuluukin Euroopan suurimpiin. Eläintarhan suurimmat harvinaisuudet ovat alppikauris- ja vuorilammasyhteisöt.

Lasnamäeltä Rocca al Mareen

Eläintarha avattiin virallisesti elokuussa 1939. Alkuperäisellä paikallaan, Lasnamäen töyrään alla, se toimi yli 40 vuotta. Tilaa sillä oli kuitenkin vain vajaat kolme hehtaaria, joten sillä ei ollut mitään mahdollisuuksia laajentua tai kehittyä.

Nykyiselle paikalleen Paldiskin maantien varteen eläintarha muutti 1987. Uusi paikka sijaitsee Veskimetsän luontoalueella; osa siitä on vahvistettu luonnonsuojelualueeksi. Myllymetsästä lohkaistiin eläintarhalle 87 hehtaaria tammimetsää, joten tilat olivat ruhtinaalliset Lasnamäen jälkeen.

Tässä suhteessa Tallinnan eläintarha poikkeaa useimmista eurooppalaisista eläintarhoista. Useat niistä sijaitsevat kaupungin keskellä ja joutuvat supistamaan lajivalikoimiaan antaakseen asukeilleen lisää elintilaa.

Tallinnassa tilaa on Kaalin mukaan riittävästi, eikä eläintarhan alueella ole minkäänlaisia rakennuskieltoja olemassa.

Armonaikaa runsas vuosi

Paikalla oli aiemmin ollut venäläisen sotaväen varastoja. Niistä tehtiin uudelle eläintarhalle tilapäisrakennukset, joiden oli määrä kestää kymmenen vuotta.

- Ne ovat nyt olleet käytössämme 19 vuotta. Viime vuosina on jouduttu jatkuvasti korjailemaan niin viemäröintiä kuin voimakaapeleitakin, Kaal sanoo.

Viron tulisikin hänen mukaansa investoida eläintarhaan vuosittain parikymmentä miljoonaa kruunua eli noin kahdeksan miljoonaa markkaa.
- Sen jälkeen voisimme olettaa saavamme myös EU-rahaa kehittämishankkeen tueksi.

Nykytilanne on tarhan johtajan mielestä kuitenkin lähes toivoton.

- Vaikka investoisimme vuosittain kymmenen miljoonaa kruunua, kestäisi eläintarhan täysremontti sata vuotta. Nykyisillä määrärahoilla se kestää 200 vuotta, joten 1. maaliskuuta 2002 eläintarha on EU-määräysten mukaisesti pakko sulkea.

Tallinnan apulaiskaupunginjohtaja Liisa Pakosta vakuuttaa, että kaupunki ei anna eläintarhan tarinan loppua. Hänen mukaansa sekä valtio että kaupunki ovat etsineet varoja eläintarhan kunnon kohentamiseksi.

- Kaupungilla on tarkoitus osoittaa vielä tänä vuonna eläintarhan käyttömenoihin ja investointeihin yli 30 miljoonaa kruunua, Pakosta lupaa.

Ulkomaat -sivulle