HEIKKI JANTUNEN, 19.1.2001

Hullun lehmän taudin eli BSE-taudin (bonvine spongiform encephalopahty) leviäminen Britanniasta muihin Euroopan unionin jäsenmaihin on viime syksystä lähtien aiheuttanut kasvavaa paniikkia kuluttajien keskuudessa.

Viranomaisten vähättelevä suhtautuminen vaaraan on aiheuttanut kiukkua kaikissa asianosaisissa, paitsi ei ehkä lehmissä. Saksassa kaksi ministeriä joutui eroamaan.

Mantereella toistuu nyt sama näytelmä, jota Britanniassa esitettiin 80- ja 90-luvuilla. Viranomaiset ja poliitikot yrittivät rauhoitella suuren yleisön kiihtyviä mielialoja, mutta varotoimiin ryhdyttiin jähmeästi, samalla kun epidemia levisi ja tilanne oli karkaamassa käsistä.

Muut Euroopan maat luulivat olevansa turvassa

EU julisti 90-luvun puolivälissä brittiläisen naudanlihan pannaan, ja asian uskottiin olevan järjestyksessä. Viime vuoden lopulla kuitenkin kävi selväksi, että on tauti päässyt leviämään ympäri Eurooppaa.

Ensin Ranskassa kerrottiin, että myyntiin oli päässyt kahdeksan tonnia lihaa, jossa saattoi olla tautia. Marraskuussa Saksassa ja Espanjassa löydettiin sairastuneita lehmiä. Lukuisia tapauksia on löydetty myös Sveitsistä ja Portugalista. Ja nyt tapauksia löytyy koko ajan lisää lähes päivittäin, kun tarkemmat tarkastukset alkavat.

Saksassa BSE-löydöt olivat varsinainen shokki. Niin pyhästi saksalaisille on vakuuteltu oman maan lihatuotannon paremmuutta. Nyt lihan ja makkaroiden kulutus on romahtanut, mikä on kova isku tuottajille, sillä saksalaiset ovat aina olleet suuria lihansyöjiä.

Vain muutama maa on säästynyt toistaiseksi taudilta. Syrjäinen Suomi onneksi niin kaukana metsässä meren takana, että tautia ei täällä ole esiintynyt. EU:n määräämiä uusia varotoimenpiteitä ei silti saa missään lyödä laimin. Riskiryhmässä ovat esimerkiksi kaikki ne maat, joissa on rehun seassa käytetty sairastuneista lehmistä tehtyä lihaluujauhoa.

Keski-Euroopassa lihan myynti on romahtanut ja kuluttajat ovat kauhuissaan. Eivätkä syyttä. Britanniassakin esiintyi aluksi vain muutamia tapauksia ennen kuin epidemia puhkesi. Ranskassa oli viime vuonna 90 vain BSE-tapausta, mutta määrä kolminkertaistui edellisestä vuodesta.

Ja kuten Englannissakin, tauti leviää ihmisiin Creutzfeldt-Jacobin tautina. Kyseessä on rappeuttava aivosairaus, jonka ihminen todennäköisesti saa syömällä BSE-tautia sairastaneen naudan lihaa. Ranskassa on jo pari kuollutta ja Saksassa pari sairastunutta.

Toimenpiteet tulevat ehkä liian myöhään. Varsinkin Ranskan ja Saksan viranomaisten puuhasteluista tulee ikävällä tavalla mieleen Englannin viranomaisten pöhköpäinen käytös epidemian puhjetessa. Suuren yleisön rauhoittelu tuntuu olleen monelle päättäjälle tärkeämpää kuin uhkaavan vaaran torjuminen.

Kukaan ei ole tyytyväinen

Kuluttajien lisäksi myös eurooppalaiset maanviljelijät ovat hermostuneet viranomaisten toimiin. Esimerkiksi Espanjassa on tällä viikolla järjestetty ympäri maata protesteja, joissa vaaditaan korvauksia laskevien lihanhintojen takia.

Pohjois-Saksassa sijaitsevassa Oldenburgissa puolestaan peräti 5 000 hurjistunutta maanviljelijää on protestoinut liiallisina pitämiään varotoimia vastaan.

Ranskalaiset maanviljelijät häiritsivät jo marraskuussa Calais'n satamassa hollantilaisen ja belgialaisen lihan maahantuontia. Ranskalainen liha oli sitä ennen joutunut usean maan boikottilistalle, mikä ranskalaisten lihantuottajien mielestä oli väärin, sillä heidän lihansa on edelleen Euroopan puhtainta ja parasta.

Ranskan hallitus lupasi maanviljelijöille tukea kolme miljardia frangia, ammattiliitoille se ei riittänyt. Nyt lihantuottajat ovat ilmoittaneet siirtävänsä BSE-testien kustannukset suoraan hintoihin, mikä on saanut kuluttajajärjestöt raivostumaan.

Britannian epidemia oli laaja ja tuli kalliiksi

Viime vuonna Britanniassa julkaistun BSE-raportin mukaan tauti on tullut englantilaisille kalliiiksi. Pelkästään maanviljelijöille maksetut korvaukset ovat yhteensä yli 1,4 miljardia puntaa. Lisäksi naudanlihan vienti on enää vain murto-osa siitä, mitä se oli ennen epidemian puhkeamista.

Vuodesta 1996 alkaen Britanniassa on raportin mukaan jouduttu teurastamaan 4,5 miljoonaa nautaa teurastettu taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

BSE-epidemian huippu koettiin vuosina 1992-93. Vuosikymmenen loppua kohden sairastapausten määrä on varotoimenpiteiden ansioista huomattavasti laskenut. Toisaalta nykyään monet lehmät teurastetaan jo ennen kuin sairausta ehditään havaita.

Ikävä kyllä samaan aikaan kun BSE-tapausten määrä on laskenut, Creutzfeldt-Jacobin tautiin sairastuneiden määrä on kasvanut. Vuonna 1995 tunnistettuun tautiin oli viime vuoteen mennessä kuollut 77 ihmistä. Kyseessä on rappeuttava aivosairaus, jonka ihminen todennäköisesti saa syömällä BSE-tautia sairastaneen naudan lihaa.

Tutkijat ovat BBC:n mukaan hiukan eri mieltä siitä, kuinka laaja Creutzfeldt-Jacob-epidemia tulee lopulta Britanniassa olemaan. Jotkut uskovat, että huippu on jo saavutettu, kun taas toisten mielestä taudin pitkän itämisajan vuoksi sairastuneita voi tulevaisuudessa olla tuhansia.

Näin epidemia eteni ja viranomaisten pöhköpäisyys paljastui

Hullun lehmän tauti tunnistettiin ensimmäisen kerran Britanniassa vuonna 1986. Hallituksen ministereille kerrottiin uudesta taudista, mutta tässä vaiheessa kukaan ei vielä tiennyt, että siitä olisi vaaraa ihmisille.

Vuonna 1988 Britanniassa alettiin huolestua taudin leviämisestä ruuan tuotantoketjussa. Liha-luujauhon käyttö rehuissa kiellettiin, ja teurastamoille annettiin ohjeita sairastuneen karjan käsittelyyn. Sairastuneiksi epäiltyjen lehmien maidon toimittaminen ihmisille kiellettiin. Sairastuneiden lehmien määrä oli jo 2 225.

Vuonna 1990 hulluja lehmiä löytyi 14 407. Maatalousministeri John Selwyn Gummer rauhoitteli ihmisiä, että huoleen ei ole mitään aihetta. Myös terveysviranomaiset ja hallituksen komitea vakuuttivat, että englantilaisen pihvin syöminen on turvallista.

Hullujen lehmien huippu 37 280 kappaletta saavutettiin vuonna 1992. Britannian lehmistä oli 3 prosenttia sairastunut. Hallituksen komitea tutki viimeisimpiä tutkimustuloksia taudista ja totesi toteutettujen varotoimenpiteiden olevan riittäviä. Vaaraa ei taudista ihmisille katsottu olevan.

Vuonna 1995 Englannissa sattui ensimmäinen Creutzfeldt-Jacobin taudin aiheuttama kuolemantapaus. Hallituksen nimeämät tutkijat kielsivät taudin yhteyden hullun lehmän tautiin. Vuoden loppuun mennessä sen aiheuttamia kuolemantapauksia oli kolme.

Vuonna 1996 hallitus lopulta ilmoitti, että BSE:n ja Creutzfeldt-Jacobin välillä on todellakin todettu olevan yhteys. Euroopan Unioni kielsi kaiken naudanlihan tuonnin Englannista, ja Englannin hallitus tiukensi BSE-valvontaa. BSE-tapausten vuotuinen määrä oli enää 8 149, mutta Creutzfeldt-Jacobin taudin aiheuttamia kuolemantapauksia oli kymmenen.

Vuonna 1997 uudet tutkimukset toivat lisätodisteita BSE:n ja Creutzfeldt-Jacobin välistä yhteydestä. Naudanlihan myynti luun kanssa kiellettiin Britanniassa. Maassa alkoi myös nousta yleinen meteli siitä tavasta, jolla viranomaiset ja poliitikot olivat asiaa hoitaneet.

Seuraavana vuonna aloitettiin tutkimus ja julkiset kuulustelut asiasta. Virkamiehet syyttelivät toisiaan ja vakuuttivat omaa syyttömyyttään. BSE-tapauksia oli enää runsaat kolme tuhatta, mutta Creutzfeldt-Jacobin taudin aiheuttamia kuolemia oli 18.

Vuoden 1998 lopulla EU:n maatalousministerit päättivät kumota brittilihan vientikiellon. Ranska tosin oli tapansa mukaan eri mieltä.

Vuonna 2000 hulluja lehmiä oli löytynyt lähes kaikista EU-maista.

Talous -sivulle