**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Selvitysmies Pekkarinen esittää pääkaupunkiseutua kuntatalouden maksumieheksi

    MARGIT HARA, 19.1.2001



    * Kuntatalouden selvitysmies Jukka Pekkarinen on kuin nykyajan Robin Hood. Hän esittää, että vauraalta pääkaupunkiseudulta otetaan ja annetaan uuden tasausjärjestelmän mukaisesti vähemmän vauraille kunnille sekä erityistä täydennysrahoitusta varataan köyhimmille syrjäseutujen kunnille.


    Pekkarinen esittää siirtymistä yhteisöveron osalta viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen mukaisiin kerralla lopullisiin kuntakohtaisiin jako-osuuksiin, ja että verotulojen tasaus toteutettaisiin jo verontilitysten yhteydessä.

    Kiinteistöverosta puolestaan on tarkoitus tehdä kunnan oma veromuoto. Muutoksella olisi merkitystä suurelle osalle kesämökkikuntia sekä voimaloiden sijaintikunnille.

    Selvitysmies kiistää, että tämä muutos kannustaa kuntia ohjaamaan kaikki veronkiristykset kiinteistöveroon, koska niillä ei olisi enää vaikutusta kunnan valtionosuuksiin.

    Syksyn kunnallisvaaleissa ladattiin kovia odotuksia valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarisen selvitykseen, jonka oli määrä osoittaa miten kuntalaisten arkeen vaikuttavat peruspalvelut rahoitetaan sekä miten valtion ja kuntien väliset rahoitussuhteet olisi ratkaistava.

    Vaalikeskusteluissa kuunneltiin jatkuvaa valitusta monimutkaisten valtioapujen riittämättömyydestä ja toisaalta syyttelyä kuntien omista arvovalinnoista kuntalaisten tappioksi.

    Pekkarinen esittää järjestelmän muuttamista lennossa jo ensi vuoden alusta niin, että kuntien verotulojen tasaus toteutettaisiin jo verontilitysten yhteydessä eikä perustuen kahden vuoden takaiseen verotukseen kuten nyt.

    Esityksen tavoite on vakauttaa kunnan taloudenpitoa ja lisätä ennustettavuutta. Tasaus ottaa huomioon myös sen, että kunnissa toimivat yritykset eivät ehkä kaikkina aikoina menesty yhtä hyvin kuin juuri nyt ja verotulot vaihtelevat.

    Kuntien välinen tasaus rahoittaa Pekkarisen mukaan itse itsensä, mutta kaikkein köyhimpiä kuntia varten tarvitaan täydennysrahoitusta 1,5 miljardia markkaa.

    Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Timo Viherkenttä arvioi, että täydennysrahoitus tulee tavalla tai toisella kuntien omasta pussista eli lähinnä tasauksen tehostamisen kautta.


    Kuntia puristellaan yhdistymään

    Pekkarisen esimerkkilaskelmien mukaan erityisesti Helsinki, Espoo ja Kauniainen sekä Nokia-kaupunki Salo joutuvat maksumiehiksi. Täydennysrahoitusta saisi esityksen mukaan noin 250 kuntaa, joissa on asukkaita yhteensä noin 1,5 miljoonaa.

    Selvitysmies ei käsitellyt työssään kuntarakennetta, mutta toteaa samoin kuten alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.), että ajan saatossa alue- ja seutuyhteistyö on pienten kuntien kesken välttämätöntä palvelujen turvaamiseksi. Paineet yhdistymiseen kasvavat.

    Korhonen muistutti, että menestyvät alueet perustuvat juuri seutuyhteistyöhön kuntalaisten parhaaksi.
    - Eihän kunta voi olla itseisarvo, kuntaministeri totesi.

    Peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran (vihr.) arvion mukaan kahden tuhannen asukkaan kunta on toivottaman pieni järjestämään kuntalaisten tarvitsemia palveluja.

    - Missään muualla maailmassa ei ole pantu terveydenhuoltoa niin kapeille harteille kuin Suomessa, mikä tarkoittaa, että joko koko muu maailma on väärässä tai me olemme väärässä, Soininvaara sanoi veronmaksajien tapahtumassa päivää ennen Pekkarisen selvityksen julkistamista.


    Yksi rahoitustuki kaikille

    Pekkarinen esittää, että pääosa nykyisistä valtionosuuksista yhdistetään yleiseksi rahoitustueksi, jota hallinnoi yksi ministeriö. Superministeriötä ei vielä tässä vaiheessa nimetä.

    Yleiseen rahoitustukeen sulautettaisiin nykyinen yleinen valtionosuus, lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sekä opetuksen valtionosuudet. Sosiaali- ja terveysministeriössä esitystä pidetään oikeansuuntaisena, mutta opetushallinnossa nousi huoli kyläkoulujen puolesta.


    Hallitus linjaa palvelutason

    Valtionosuusjärjestelmää viimeksi uudistettaessa valtaa palvelujen turvaamisesta kuntalaisille siirtyi valtiolta kunnille. Vuosien myötä poliitikot Arkadianmäellä ovat kuitenkin seuranneet ihmetyksellä, miten valtaa on eri kunnissa käytetty.

    Selvitysmies ehdottaa nyt, että hallitus antaisi kautensa alussa eduskunnalle peruspalvelujen kehittämistä koskevan tiedonannon, jossa hallitus linjaisi peruspalvelujen määrää, rakennetta ja kustannuksia sekä valtionosuuksien kehitystä ja kustannustenjakoa vaalikauden aikana.

    Pekkarisen ajatus tällaisesta erityisestä peruspalvelubudjetista saanee lausuntokierroksella kannatusta. Peruspalveluohjelmasta käytäisiin ehdotuksen mukaan neuvottelut kuntien kanssa jo asioiden valmisteluvaiheessa.

    Selvitysmies ehdottaa myös, että erillisestä kuntien arvonlisäveropalautusten takaisinperinnästä luovutaan. Kuluvana vuonna takaisin perittävä määrä on noin viisi miljardia markkaa.


    Esitys on kokonaispaketti

    Kuntaministeri Martti Korhosen mukaan Pekkarisen selvitykseen liittyy yhä iso joukko selvittämättömiä kysymyksiä, koska kokonaisuus on äärimmäisen monimutkainen.

    Korhonen korosti, että uudistusesitys on kokonaispaketti, jonka tavoitteena on loiventaa vastakkainasettelua valtion ja kuntien välillä. Se tarjoaa myös eduskunnalle uutta roolia vastuullisena palvelujen rahoittajana sekä niiden määrittelijänä.

    Selvitysmies Pekkarinen luovutti vuoden kestäneen selvitystyönsä kuntaministeri Korhoselle torstaina. Selvitys lähtee lausuntokierrokselle heti. Jos verotuksen tasausuudistusta ryhdytään toteuttamaan, sitä pitää käsitellä Korhosen mukaan hallituksessa ennen varsinaisia budjetin kehysneuvotteluja.



    Politiikka -sivulle

    **