**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Kommentteja Pekkarisen kuntarahoitusraportista

    IA, 19.1.2001




    Akavan Piekka: Verotulojen tasaus ei saa jarruttaa kuntien yhteistyön kehittämistä

    - Reaaliaikainen kuntien välinen verotulojen tasausjärjestelmä vakauttaa kuntien taloutta ja parantaa niiden mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa. Näin kunnat voivat tähänastista paremmin keskittyä oman päätehtäväänsä, julkisten ydinpalvelujen tuotantoon, kommentoi Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) selvitysmies Jukka Pekkarisen ehdotuksia kuntien peruspalveluiden rahoituksesta.

    Järjestelmä ei kuitenkaan saa Piekan mukaan kohtuuttomasti rasittaa maksajan rooliin joutuvia kuntia.

    - Verotulojen tasaus ei myöskään saa jarruttaa kuntien yhteistyön kehittämistä palvelutuotannossa. Myös maksajakuntien asukkaiden kannalta järjestelmän tulee olla läpinäkyvä, niin että heille selvästi kerrotaan, mikä osa verotuotoista leikataan saajakuntien hyväksi.

    Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon keskittämiseen yhteen "valtionosuusministeriöön" Piekka suhtautuu varauksella.

    - Sektoriministeriöillä pitää jatkossakin olla selkeä asiantuntijarooli ja riittävät mahdollisuudet seurata ja vaikuttaa oman alansa palvelutuotannon toteuttamiseen kunnissa.

    Piekan mielestä on perusteltua, että opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö viipymättä käynnistävät tarvittavat jatkoselvitykset valtionosuusperusteiden kehittämiseksi.


    STM tyytymätön esitykseen

    Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä Pekkarisen työlle asetetut tavoitteet, esimerkiksi kunnille annettujen tehtävien ja rahoituksen vastaavuuden parantaminen sekä kuntatalouden ja palvelujen rahoituksen vakauden kohentaminen ovat oikeita ja kannatettavia.

    - Esitys, että peruspalvelujen rahoituksesta ja siihen liittyvistä asioista sovitaan useiksi vuosiksi, esimerkiksi hallituksen muodostamisen yhteydessä, on hyvä tavoite, STM toteaa tiedotteessaan.

    Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa arvioivansa Pekkarisen esityksiä sen mukaan, miten ne parantaisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja rahoitusta.

    - Tätä taustaa vasten tarkasteltuna Pekkarisen esitykset jäävät puutteellisiksi, keskeneräisiksi ja paikoin epäselviksi. Parhainta antia Pekkarisen esityksissä on verotulojen tasauksen nopeuttaminen, STM katsoo.

    - Selvitysmies ei esitä näkemystään peruspalvelujen rahoituksen riittävyydestä, vaikka hänen toimeksiantonsa sitä selvästi edellytti. Valitettavaa on myös, että selvitysmies ei ole paneutunut peruspalvelujen ohjauskysymyksiin, vaikka niiden merkitys kasvaisi hänen esitystensä myötä, STM jatkaa.

    Valtiolta kunnille menevä rahoitus koostuisi Pekkarisen mallissa useista eristä, joita täydentäisivät kuntien sisäinen verotulojen tasausmenettely ja mahdolliset muut rahoitusjärjestelyt. Muodostuva rahoituserien runsaus ei yksinkertaista nykyistä tilannetta.

    Valtiolta kuntiin menevistä rahavirroista suurin olisi yleinen rahoitustuki, johon koottaisiin nykyisin käytössä olevat yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus sekä peruskoulutukseen kohdennettu valtionosuus.

    Tämän rahoitustuen hallinnointi ja todellinen päätäntävalta keskitettäisiin "valtionosuusministeriöön". Tämä ministeriö vastaisi kokonaisuutena rahoituksen jakautumisesta valtion ja kuntien kesken sekä valtion ja kuntien välisten neuvottelujen koordinoinnista.

    - On pelättävissä, että käytännössä rahoituspäätösten keskittämisen seurauksena terveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta vastaava ministeriö ei voisi edes nykyisessä määrin vastata palvelujen riittävyydestä, STM toteaa.

    - Kun sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien menoista lähestyy jo lähivuosina 50 prosenttia erityisesti väestörakenteen muutoksen myötä, on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö säilyttää puhevaltansa palvelujen turvaamisessa ja kehittämisessä, ministeriö katsoo.

    Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi lähiviikkoina tarkemmin Pekkarisen esityksen.


    Marketta Kokkonen: Pääkaupunkiseutu maksumieheksi Pekkarisen mallissa

    Pääkaupunkiseudun kehittyminen ja kilpailukyky vaarantuu, jos Pekkarisen malli toteutuu, pahoittelee Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen (kok.). Espoon maksuosuus kuntien välisen verotuksen tasauksessa nousee 200-300 miljoonaa markkaa eli miljardiin.

    - Käytännössä koko yhteisöveron tuotto menee Espoosta muualle Suomeen. Samansuuntainen kehitys näyttää kohtaavan myös naapurikaupunkia Helsinkiä.

    Kaupunginjohtaja Kokkonen kannattaa toki köyhien kuntien tukemista, mutta sanoo, että nyt ollaan tekemässä isoa tulonsiirtoa 400 kunnalle, joista monet ovat vakavaraisia. Itse asiassa Pekkarisen malli ei verotasausten osalta auta ollenkaan köyhiä.

    Kokkosen mukaan on täysin mahdoton päästä toteuttamaan uutta järjestelmää ensi vuoden alusta, kuten Pekkarinen esittää. Eteenpäin ei päästä ennen kuin selviää, miten heikommille kunnille tarkoitettu 1,5 miljardin täydennys maksetaan ja miten arvonlisäverojen palautus ratkaistaan.

    - Selvitys ehdotuksineen vaikeuttaa suunnattomasti kuntien budjetin laadintaa ensi vuodelle, sillä valmistelu aloitetaan jo tänä keväänä.

    Kokkonen on yhtä mieltä Pekkarisen selvityksen kanssa siitä, että teknisesti asiat ovat oikeansuuntaisia. Näitä ovat mm. ehdotus peruspalvelubudjetista, kannustava valtionosuusjärjestelmä ja solidaarisuus.


    Uudenmaan liitto: Pekkarisen esitys korjaa nykyjärjestelmän epävakautta

    Uudenmaan liiton mielestä Pekkarisen esityksellä luodaan periaatteessa pohjaa kuntatalouden jatkuvuudelle ja ennakoitavuudelle. Valtionosuuskriteereiden jättäminen esityksen ulkopuolelle on kuitenkin liiton mukaan ongelmallista.

    - Väestön kasvupaineet ja nopeat muutokset kuntien toimintaympäristössä edellyttävät myös valtionosuuskriteerien tarkastelua esityksen jatkovalmistelun yhteydessä, liitto huomauttaa. Verotulotasausmalliin sisältyvän verotulotäydennyksen lisäerästä aiheutuva noin puolentoista miljardin markan rahoitusvaje herättää Uudenmaan liiton mukaan kysymyksen maksajista.

    - Pekkarisen esityksen leikkurin poistoon ja tasausrajan nostamiseen liittyvät ehdotukset vaikuttavat pääkaupunkiseudulla kolmen kunnan osalta negatiivisesti. Helsinki, Espoo ja Kauniainen ovat käytännössä tasauksen maksajia.

    - Muiden Uudenmaan kuntien osalta esityksen vaikutukset ovat ennakkolaskelmien perusteella positiivisempia, liitto huomauttaa.


    KVL:n Jalonen: Pekkarisen esitys oikealla tiellä

    Kunnallisvirkamiesliiton (KVL) puheenjohtaja Markku Jalonen on pääosin tyytyväinen Pekkarisen torstaina jättämään kuntatalouden uudistusesitykseen.

    - Pekkarisen esitys on oikean suuntainen, mutta uhkaa jäädä riittämättömäksi, Jalonen sanoi torstaina KVL:n hallituksen kokouksessa Helsingissä.

    Jalonen on tyytyväinen Pekkarisen esittämään verotulojen reaaliaikaiseen tasaukseen, joka tukee kuntien rahoituksen suunnittelua ja ennakoitavuutta. Ylimääräinen tasaus, jolla varmistetaan heikoimman tulotason kunnille nykyisen suuruinen tasaus, on hänen mielestään olennaisen tärkeä.

    - Sen seurauksena tasausjärjestelmään jää noin 1,5 miljardin markan rahoitusvaje. Uudistuksen hengen mukaista olisi vajeen kattaminen valtion lisärahoituksena esimerkiksi kunnallisverovähennysten korotusten kompensaationa, Jalonen sanoo.

    Jalonen toivoo, että Pekkarisen mallilla päästään mahdollisimman pian korjaamaan kuntien peruspalvelutason puutteita lähes kymmenen vuotta jatkuneen palvelujen leikkaamisen jäljiltä.



    Politiikka -sivulle

    **