STT-IA, 19.1.2001

Seminaarin järjesti Helsingin yliopiston kotitalousopettajien koulutusyksikkö.

Useimmat tieteenalat, kuten kasvatustieteet, sosiologia, sosiaalipolitiikka ja kansatiede, tutkivat kotiin liittyviä asioita omasta näkökulmastaan. Yhdessä ne voisivat muodostaa "himalogian", Niiniluoto keksi.

Kodissa yhtyvät tuttuuden ja salaperäisyyden näkökulmat riippuen siitä, mistä sitä katsotaan. Niiniluoto mainitsee saksan kielen kotia merkitsevän Heim-sanan, josta johdetaan sekä adjektiivit heimisch (kodikas) että heimlich (salaperäinen).

Kodin kynttilöistä kamalaan hammasklinikkaan

Kotiin liittyy pohjoisessa maassa lämpöisiä kielikuvia. Puhutaan kodin kynttilöistä ja kotilieden lämmöstä. Kosti Raition tuttu laulu Tiedän paikan armahan ylistää kodin henkeä ja lämpöisiä ihmissuhteita.

- Kansanperinteessä hirvittävin vastakohta kodin idyllistä on Tiedän paikan kamalan koulun hammasklinikan, Niiniluoto lausuu koululaispiireissä tunnettua laulua.

Kodeissa ei vallitse sama seesteinen idylli kuin lauluissa. On huojuviakin taloja ja pian jo puolet liitoista päätyy eroon. Kodit hajoavat, mutta koti on säilyttänyt vahvan sijan ihmisten arvomaailmassa.

- Kihloihin meno ja häiden suunnittelu osoittavat, että ihmiset panostavat kumppanin etsimiseen.

Niiniluoto uskoo, että nykyisin liitot hajoavat helpommin kuin joskus aiemmin, koska ihmisten ei ole pakko elää kulissiliitossa. Avioero on hyväksytty.

Yksin elävissä on Niiniluodon mukaan vakaumuksellisia sinkkuja, jotka panostavat työelämään. He voivat elää sosiaalisesti hyvinkin vilkkaassa kanssakäymisessä, mutta he karttavat sellaista sitoutumista, joka häiritsisi heidän päämääriään työelämässä.

"Uusi selli tuntuu aluksi vieraalta"

Koti voi olla muukin kuin omistusasunto tai vuokra-asunto. Se voi olla vaikka vankiselli, valtiotieteen tohtori Riitta Granfelt sanoo. Tshekin presidentti Vaclav Havel on muistellut, miten uusi selli tuntui aina aluksi vieraalta ja hän ikävöi vanhaa, vaikka uusi olisi ollut parempi ja tilavampi.

Mitä hauraampi koti on, sitä lujemmaksi se on rakennettava. Kodittomat nuoret naiset joutuvat rakentamaan ympärilleen panssarin, jonka suojassa he pystyvät elämään arkeaan kadulla, Granfelt kertoo ruotsalaisen Catharina Erikssonin piakkoin valmistuvasta väitöstutkimuksesta.

Suomen noin 10 000 kodittomasta naisia on 2 000-2 500, ja naisten osuus kodittomista on jatkuvasti noussut. Kun asunnon on kerran syystä tai toisesta menettänyt, joutuu kierteeseen, josta on vaikea riuhtaista itsensä irti, naisten kodittomuudesta väitellyt Granfelt tietää.

- Köyhällä yksin elävällä naisellakin pitäisi olla oikeus asuntoon senkin jälkeen, kun hän on pari kertaa sen menettänyt, hän vaatii.

Asumisesta puuttuu rikkautta ja syvyyttä

Suomalaiset asuvat pienemmissä ja uudemmissa asunnoissa kuin eurooppalaiset kumppaninsa. Vanhoja asuntoja ei ole kuin nimeksi, sillä ne on purettu ja revitty, vaikka asunnon iän pitäisi hyvällä hoidolla yltää satoihin vuosiin. Näin tuumii dosentti Anneli Juntto Tilastokeskuksesta.

Suomalaiset asuntokunnat poikkeavat muista eurooppalaisista myös yksinasujien määrässä, mikä vuosituhannen vaihteessa nousi 37 prosenttiin. Helsingin Kalliossa sinkkutalouksien osuus on tätäkin suurempi: 60-70 prosenttia kaikista talouksista.

Tähän saakka työelämän kahleista on paettu perheen yksityisyyteen. Uusin suunta näyttäisi oleva, että perhepaineista paetaan palkitsevampaan, enemmän palveluja ja haasteita tarjoavaan työelämään, Junno arvioi.
- Työpaikasta voi tulla koti.

Ajassa -sivulle