Kesämökkejä voitava muuttaa vakinaisiksi asunnoiksi

IA, 19.1.2001

Ehdotukset sisältyvät Vakituisen asutuksen kehittäminen ranta-alueilla -projektin loppuraporttiin, jonka projektin ohjausryhmä luovutti keskiviikkona saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajalle, puolustusministeri Jan-Erik Enestamille (r.).

Saaristoasiain neuvottelukunnan asettamassa projektissa oli sekä maaseudun kehittäjien että rakentamista ohjaavien viranomaisten edustus.

Projekti oli pääosin yhtä mieltä rantarakentamista ja rannoilla asumista koskevista ehdoista.
- Suomen pitkää rantaviivaa voidaan käyttää myös vakinaiseen asumiseen, kunhan asetetut ehdot ja myös muut maankäytön tarpeet huomioidaan, raportti toteaa.

Pääsääntöisesti tämä edellyttää kaavoitusta, mutta yksittäistapauksia koskevat poikkeamishakemukset, jotka ovat pääsääntö kasvukeskusten ulkopuolella, tulee käsitellä joustavasti ja nopeasti, vaikka kaavoja ei vielä olisikaan olemassa.

Vapaa-ajan asuntojen muuttamiselle vakinaisiksi asunnoiksi ohjausryhmä suosittaa linjaa, jonka mukaan joustavuus vakituista asuntoa normaalisti koskevista normeista on mahdollista, kunhan asunnon kokonaisuus sitä puoltaa. Erityisesti jätevesien käsittely on kuitenkin hoidettava asianmukaisesti.

Näkemyseroja etäisyydestä

Kahdessa asiassa projektin ohjausryhmällä oli näkemyseroja. Toinen niistä koski asunnon ja kirkonkylän/kyläkeskuksen välisen etäisyyden käyttöä asunnon käyttötarkoituksen muutoshakemuksen, poikkeamislupahakemuksen tai rakennuslupa-hakemuksen hylkäyskriteerinä.

Alueelliset ympäristökeskukset ovat pitäneet joissakin tapauksissa 10 kilometrin matkaa kirkonkylästä asuinrakennushankkeen hylkäämisen perusteena.

Enemmistö ohjausryhmästä oli sitä mieltä, ettei etäisyyttä voi käyttää lainkaan hylkäysperusteena etenkään silloin, kun kunta puoltaa hakemusta. Tämän näkemyksen mukaan kunnalla palvelujen tuottajana ja maksajana on parhaat edellytykset arvioida hankkeen hyötyjen ja haittojen suhdetta yhdyskunnalle ja kunnallistaloudelle.

Vähemmistö ohjausryhmästä katsoi, että etäisyys on hyväksyttävä hylkäysperuste myös kunnan kannan vastaisesti. Sen käyttöön olisi kuitenkin myös vähemmistön mielestä suhtauduttava kriittisesti maaseutumaisessa maassa.

Toinen näkemysero koski sitä, voitaisiinko kunnalle antaa oikeus kaavassa päättää myöhemmin siitä, onko asunto vakituinen vai vapaa-ajan asunto.

Osa ohjausryhmästä kannatti tätä perustellen kantaansa vakinaisen ja vapaa-ajan asumisen eron pienenemisellä. Osa katsoi puolestaan, että kyseeseen voisi tulla vain rajatut alueet kunnasta.

Halukkaita 10 000

Uusi maaseutuasutus ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, jotka painottavat asutusrakenteen eheyttämistä, sillä keskittyminen taajamiin jatkuu ennusteiden mukaan.

Uusi asutus korvaa vain osittain jo tapahtunutta ja jatkuvaa maaseutuväestön vähenemistä, tasapainottaa kehitystä ja on tervetullutta maaseudun elinvoiman ylläpitäjänä.

Saaristoasiain neuvottelukunnan selvityksen mukaan 10 000 vapaa-ajan asuntoa halutaan muuttaa vakinaiseksi viiden vuoden aikana. Käytännössä hakemusvauhti on tähän saakka ollut merkittävästi tätä pienempi.

Henkikirjoituksen osalta raportissa esitetään, että kunnan kanta olisi ratkaiseva, kun päätetään henkikirjoittamisesta vapaa-ajan asunnolle. Useimmat henkikirjoittajat hyväksyvät henkikirjoittautumisen myös vapaa-ajan asunnolle, jos asianomaisella ei ole muuta asuntoa.

Kotimaa -sivulle