**
*
    Verkkouutiset
  Pääkirjoitus | Politiikka | Kotimaa | Talous | Ulkomaat | Ajassa | Kolumnit | Sisältö
*

  • Etusivu
  • Ajanviete
  • Päivän sää
  • TV-ohjelmat
  • Viikon äänestys
  • Rekisteröidy
  • Arkisto
  • Haku Verkkouutisista:



    Väkivaltainen perheenjäsen voidaan kohta ajaa ulos yhteisestä kodista

    Lähestymiskieltoa aiotaan laajentaa

    STT-IKK, 19.1.2001



    * Vaimoaan pahoinpitelevä mies voidaan kohta ajaa oikeuden päätöksellä määräajaksi ulos perheen yhteisestä kodista.


    Perheväkivallan uhrien suojelemiseksi on valmisteilla lainmuutos, joka laajentaisi lähestymiskiellon koskemaan myös samassa taloudessa asuvia. Asiaa on valmistellut oikeusministeriön työryhmä, joka aikoo luovuttaa ehdotuksensa vielä tämän kuun aikana.

    - Jos työryhmän ehdotus toteutuu, kotonaan väkivaltaisesti käyttäytyvää henkilöä voidaan kieltää tulemasta pariskunnan yhteiseen asuntoon kolmen kuukauden ajaksi, kertoo työryhmän jäsen ylikomisario Mikko Lampikoski sisäministeriöstä.

    Perheen sisäinen lähestymiskielto jätettiin aikoinaan pois lähestymiskieltoa koskevasta laista, joka astui voimaan vuoden 1999 alussa. Omasta kodista ulos ajaminen on niin rankka toimi, että asiaan katsottiin tuossa vaiheessa liittyvän liikaa oikeudellisia ja käytännön pulmia.

    Se, että nykyinen lähestymiskieltolaki ei ulotu samassa taloudessa asuviin, on kuitenkin ongelma. Väkivallan uhri, yleensä nainen, joutuu lähtemään yhteisestä kodista turvakotiin ja väkivallan tekijä jää kotiin.

    Väärä osapuoli siis kärsii. Nykylain mukaan lähestymiskieltohakemus on pakko hylätä, jos osapuolet asuvat samassa taloudessa. Tuomioistuimet joutuvat neuvomaan perheväkivallan uhreja muuttamaan ensin muualle ja jättämään sitten uuden hakemuksen.


    Tiukat ehdot

    Edellytykset perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämiseksi olisivat ehdotuksen mukaan selvästi tiukemmat kuin tavallisessa lähestymiskiellossa. Tällainen kielto olisi tarkoitettu nimenomaan väkivallan uhrien suojelemiseen, pelkästä häirinnästä perheen sisäistä kieltoa ei voisi määrätä.

    - Kielto edellyttäisi henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhkaa. Häirintä tai rauhaan kohdistuva uhka ei riittäisi, kertoo käräjätuomari Eeva Tikka Espoon käräjäoikeudesta. Hän puhui lähestymiskielloista kertyneistä kokemuksista Hämeenlinnassa järjestetyillä Asianajajapäivillä.

    Myös näyttökynnys olisi korkeammalla kuin tavallisissa lähestymiskielloissa. Lisäksi oikeuden täytyisi perheen sisäistä kieltoa määrätessään harkita tilanteen vakavuutta kokonaisuudessaan. Tavallisen lähestymiskiellon edellytyksiin kokonaisharkinta ei kuulu.

    Lasten huoltajuuteen tai tapaamisoikeuteen kiellolla ei olisi vaikutusta. Käytännössä tapaamiset hoituisivat samaan tapaan kuin avioeroissa. Voidaan esimerkiksi järjestää valvottuja tapaamisia.

    Myöskään asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin kiellolla ei olisi vaikutusta. Ne pysyisivät ennallaan.

    Kielto mennä yhteiseen kotiin voisi tulla voimaan jo silloin, kun häiritsijä on otettu vuorokaudeksi poliisin säilöön. Kieltoon määrätty saisi tiedon jo poliisin suojissa, eikä tavoittamisongelmia olisi. Lisäksi kielto astuisi voimaan heti.

    Useimmiten lähestymiskiellot määrätään tuomioistuimissa, mutta myös poliisilla on jo nyt oikeus määrätä väliaikainen lähestymiskielto.


    Kielloista hyötyä

    Viime vuonna lähestymiskieltoja määrättiin 1 219, missä on parinsadan nousu edellisvuoteen. Viime vuonna lähestymiskiellolla suojattiin noin 1 400 henkilöä.

    Lampikoski korostaa, että suurin osa lähestymiskiellolla suojatuista hyötyy kiellosta. Rikkomiset kasaantuvat usein samoille henkilöille, heille niitä kertyy jopa kymmeniä.

    - Jotta lähestymiskielto toimisi tehokkaasti, kiellon rikkomisesta tulisi ilmoittaa heti, eikä antaa niiden kasaantua. Tuomioistuimet ovat suhtautuneet rikkomisiin vakavasti, Lampikoski muistuttaa.

    Kolme neljästä lähestymiskiellon saaneesta noudattaa kieltoa. Kiellon rikkojat ovat useimmiten miehiä, joilla on rikollinen tausta ja sosiaalisia ongelmia.


    Jotkut tapaukset vaativat tulkintaa

    Lähestymiskielloissa ei useinkaan nähdä suurta juridiikkaa, mutta sitäkin useammin suuria tunteita ja ihmisiä raadollisimmillaan. Näin sanoo työssään paljon lähestymiskieltoasioita hoitanut käräjätuomari Eeva Tikka Espoon käräjäoikeudesta.

    Useimmiten tapaukset ovatkin juridisesti yksinkertaisia, mutta toisinaan eteen tulee myös juttuja, joissa joudutaan vaikeisiin tulkintaongelmiin. Yksi tällainen tapaus oli kahden lapsen äidin hakema lähestymiskielto isälle, joka oli jo muuttanut pois kotoa. Äiti näet epäili isää insestistä.

    - Tässä tapauksessa rikoksella oli niin poikkeuksellinen luonne, että isän oikeusturvasta oli huolehdittava. Lähestymiskiellon tyyppisellä prosessilla hänen ylleen ei olisi voinut heittää epäilyksen varjoa kevein perustein.

    Lähestymiskieltoa määrättäessä ei vaadita niin perusteellista näyttöä kuin rikosasioissa. Järjestelmä on tehty tarkoituksella joustavaksi, koska muuten se ei toimisi.

    Toinen hankala Tikan käsittelemä tapaus oli kahden 14- ja 16-vuotiaan tytön huoltajien yhdessä jättämä hakemus. He hakivat lähestymiskieltoa tyttöjen yhteiselle miesystävälle, joka oli näitä huomattavasti vanhempi. Tytöt vastustivat lähestymiskieltoa ankarasti ja vakuuttivat seurustelevansa miehen kanssa vakavissaan.

    Kumpikin näistä tapauksista jäi oikeudessa lopullisesti tulkitsematta, sillä molemmat hakemukset peruttiin ennen kuin ne ehdittiin käsitellä.


    Poliisi määrää vain vähän lähestymiskieltoja pääkaupunkiseudulla

    Ainakin pääkaupunkiseudulla poliisi on käyttänyt hyvin vähän mahdollisuuttaan määrätä väliaikaisia lähestymiskieltoja.

    Esimerkiksi Helsingissä poliisin määräämiä kieltoja on tiettävästi ollut vain sormin laskettava määrä kahtena viime vuonna, kun laki on ollut voimassa. Espoossa poliisi ei ole määrännyt kieltoja juuri lainkaan.

    Perheväkivallan uhrien asema kuitenkin paranisi, jos poliisi käyttäisi tätä mahdollisuutta. Monissa tapauksissa kielto saataisiin määrätyksi huomattavasti nykyistä nopeammin.

    Poliisin määräämä väliaikainen lähestymiskielto astuu voimaan heti ja se pitää viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi kolmen vuorokauden kuluessa. Kiellon hakeminen suoraan tuomioistuimen kautta voi viedä viikkojakin.

    - Usein poliisi on se, joka näihin tapauksiin muutenkin ensimmäisenä törmää. Poliisi voisi määrätä kiellon esimerkiksi kuulustelun tai rikosilmoituksen teon yhteydessä, käräjätuomari Eeva Tikka sanoo.

    Tikka kertoo, että usein lähestymiskieltohakemuksiin on merkitty lisätietojen antajaksi juuri se poliisi, joka olisi voinut laittaa asian vireille saman tien.

    Tikka ei kuitenkaan usko, että kyse olisi siitä, että poliisit olisivat haluttomia auttamaan uhreja. Pikemminkin kyse on pinttyneestä virkamiestavasta.

    - Ohjataan asia naapurivirastoon eli meille. Ajatus on, että siellä näitä muutenkin käsitellään ja osataan käsitellä, Tikka arvelee.

    Espoon käräjäoikeus aikoo lähiaikoina neuvotella poliisin kanssa asiasta.



    Kotimaa -sivulle

    **