Väkivaltainen perheenjäsen voidaan kohta ajaa ulos yhteisestä kodista
Lähestymiskieltoa aiotaan laajentaa
STT-IKK, 19.1.2001
Vaimoaan pahoinpitelevä mies voidaan kohta ajaa oikeuden päätöksellä määräajaksi ulos perheen yhteisestä kodista.
Perheväkivallan uhrien suojelemiseksi on valmisteilla lainmuutos, joka laajentaisi lähestymiskiellon koskemaan myös samassa taloudessa asuvia. Asiaa on valmistellut oikeusministeriön työryhmä, joka aikoo luovuttaa ehdotuksensa vielä tämän kuun aikana.
- Jos työryhmän ehdotus toteutuu, kotonaan väkivaltaisesti käyttäytyvää henkilöä voidaan kieltää tulemasta pariskunnan yhteiseen asuntoon kolmen kuukauden ajaksi, kertoo työryhmän jäsen ylikomisario Mikko Lampikoski sisäministeriöstä.
Perheen sisäinen lähestymiskielto jätettiin aikoinaan pois
lähestymiskieltoa koskevasta laista, joka astui voimaan vuoden 1999 alussa.
Omasta kodista ulos ajaminen on niin rankka toimi, että asiaan katsottiin
tuossa vaiheessa liittyvän liikaa oikeudellisia ja käytännön pulmia.
Se, että nykyinen lähestymiskieltolaki ei ulotu samassa taloudessa asuviin,
on kuitenkin ongelma. Väkivallan uhri, yleensä nainen, joutuu lähtemään
yhteisestä kodista turvakotiin ja väkivallan tekijä jää kotiin.
Väärä osapuoli siis kärsii. Nykylain mukaan lähestymiskieltohakemus on
pakko hylätä, jos osapuolet asuvat samassa taloudessa. Tuomioistuimet
joutuvat neuvomaan perheväkivallan uhreja muuttamaan ensin muualle ja
jättämään sitten uuden hakemuksen.
Tiukat ehdot
Edellytykset perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämiseksi olisivat
ehdotuksen mukaan selvästi tiukemmat kuin tavallisessa lähestymiskiellossa.
Tällainen kielto olisi tarkoitettu nimenomaan väkivallan uhrien
suojelemiseen, pelkästä häirinnästä perheen sisäistä kieltoa ei voisi määrätä.
- Kielto edellyttäisi henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan
rikoksen uhkaa. Häirintä tai rauhaan kohdistuva uhka ei riittäisi, kertoo
käräjätuomari Eeva Tikka Espoon käräjäoikeudesta. Hän puhui
lähestymiskielloista kertyneistä kokemuksista Hämeenlinnassa järjestetyillä
Asianajajapäivillä.
Myös näyttökynnys olisi korkeammalla kuin tavallisissa
lähestymiskielloissa. Lisäksi oikeuden täytyisi perheen sisäistä kieltoa
määrätessään harkita tilanteen vakavuutta kokonaisuudessaan. Tavallisen
lähestymiskiellon edellytyksiin kokonaisharkinta ei kuulu.
Lasten huoltajuuteen tai tapaamisoikeuteen kiellolla ei olisi vaikutusta.
Käytännössä tapaamiset hoituisivat samaan tapaan kuin avioeroissa. Voidaan
esimerkiksi järjestää valvottuja tapaamisia.
Myöskään asunnon omistus- tai vuokrasuhteisiin kiellolla ei olisi
vaikutusta. Ne pysyisivät ennallaan.
Kielto mennä yhteiseen kotiin voisi tulla voimaan jo silloin, kun
häiritsijä on otettu vuorokaudeksi poliisin säilöön. Kieltoon määrätty
saisi tiedon jo poliisin suojissa, eikä tavoittamisongelmia olisi. Lisäksi
kielto astuisi voimaan heti.
Useimmiten lähestymiskiellot määrätään tuomioistuimissa, mutta myös
poliisilla on jo nyt oikeus määrätä väliaikainen lähestymiskielto.
Kielloista hyötyä
Viime vuonna lähestymiskieltoja määrättiin 1 219, missä on parinsadan nousu
edellisvuoteen. Viime vuonna lähestymiskiellolla suojattiin noin 1 400
henkilöä.
Lampikoski korostaa, että suurin osa lähestymiskiellolla suojatuista hyötyy
kiellosta. Rikkomiset kasaantuvat usein samoille henkilöille, heille niitä
kertyy jopa kymmeniä.
- Jotta lähestymiskielto toimisi tehokkaasti, kiellon rikkomisesta tulisi ilmoittaa heti, eikä antaa niiden kasaantua. Tuomioistuimet ovat suhtautuneet rikkomisiin vakavasti, Lampikoski muistuttaa.
Kolme neljästä lähestymiskiellon saaneesta noudattaa kieltoa. Kiellon
rikkojat ovat useimmiten miehiä, joilla on rikollinen tausta ja sosiaalisia
ongelmia.
Jotkut tapaukset vaativat tulkintaa
Lähestymiskielloissa ei useinkaan nähdä suurta juridiikkaa, mutta sitäkin
useammin suuria tunteita ja ihmisiä raadollisimmillaan. Näin sanoo työssään
paljon lähestymiskieltoasioita hoitanut käräjätuomari Eeva Tikka Espoon
käräjäoikeudesta.
Useimmiten tapaukset ovatkin juridisesti yksinkertaisia, mutta toisinaan
eteen tulee myös juttuja, joissa joudutaan vaikeisiin tulkintaongelmiin.
Yksi tällainen tapaus oli kahden lapsen äidin hakema lähestymiskielto
isälle, joka oli jo muuttanut pois kotoa. Äiti näet epäili isää insestistä.
- Tässä tapauksessa rikoksella oli niin poikkeuksellinen luonne, että isän oikeusturvasta oli huolehdittava. Lähestymiskiellon tyyppisellä prosessilla hänen ylleen ei olisi voinut heittää epäilyksen varjoa kevein perustein.
Lähestymiskieltoa määrättäessä ei vaadita niin perusteellista näyttöä kuin
rikosasioissa. Järjestelmä on tehty tarkoituksella joustavaksi, koska
muuten se ei toimisi.
Toinen hankala Tikan käsittelemä tapaus oli kahden 14- ja 16-vuotiaan tytön
huoltajien yhdessä jättämä hakemus. He hakivat lähestymiskieltoa tyttöjen
yhteiselle miesystävälle, joka oli näitä huomattavasti vanhempi. Tytöt
vastustivat lähestymiskieltoa ankarasti ja vakuuttivat seurustelevansa
miehen kanssa vakavissaan.
Kumpikin näistä tapauksista jäi oikeudessa lopullisesti tulkitsematta,
sillä molemmat hakemukset peruttiin ennen kuin ne ehdittiin käsitellä.
Poliisi määrää vain vähän lähestymiskieltoja pääkaupunkiseudulla
Ainakin pääkaupunkiseudulla poliisi on käyttänyt hyvin vähän
mahdollisuuttaan määrätä väliaikaisia lähestymiskieltoja.
Esimerkiksi Helsingissä poliisin määräämiä kieltoja on tiettävästi ollut
vain sormin laskettava määrä kahtena viime vuonna, kun laki on ollut
voimassa. Espoossa poliisi ei ole määrännyt kieltoja juuri lainkaan.
Perheväkivallan uhrien asema kuitenkin paranisi, jos poliisi käyttäisi tätä
mahdollisuutta. Monissa tapauksissa kielto saataisiin määrätyksi
huomattavasti nykyistä nopeammin.
Poliisin määräämä väliaikainen lähestymiskielto astuu voimaan heti ja se
pitää viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi kolmen vuorokauden kuluessa.
Kiellon hakeminen suoraan tuomioistuimen kautta voi viedä viikkojakin.
- Usein poliisi on se, joka näihin tapauksiin muutenkin ensimmäisenä törmää. Poliisi voisi määrätä kiellon esimerkiksi kuulustelun tai rikosilmoituksen teon yhteydessä, käräjätuomari Eeva Tikka sanoo.
Tikka kertoo, että usein lähestymiskieltohakemuksiin on merkitty
lisätietojen antajaksi juuri se poliisi, joka olisi voinut laittaa asian
vireille saman tien.
Tikka ei kuitenkaan usko, että kyse olisi siitä, että poliisit olisivat
haluttomia auttamaan uhreja. Pikemminkin kyse on pinttyneestä virkamiestavasta.
- Ohjataan asia naapurivirastoon eli meille. Ajatus on, että siellä näitä muutenkin käsitellään ja osataan käsitellä, Tikka arvelee.
Espoon käräjäoikeus aikoo lähiaikoina neuvotella poliisin kanssa asiasta.
Kotimaa -sivulle
|