Yhteistyö avainsana nuorten rikollisuuden ehkäisemisessä
STT-IA, 19.1.2001
Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyön kehittäminen on avainasemassa, kun puututaan nuorten tekemiin rikoksiin. Työttömyys, syrjäytyminen, huumeet ja rikokset ovat tänä päivänä valitettavan monen nuoren urakehitys.
- Esimerkkeinä hyvistä yhteistyökokeiluista voidaan mainita
sosiaalityöntekijän toimiminen poliisilaitoksessa.
Sosiaalityöntekijän saaminen kenttätyöhön myös iltaisin ja
viikonloppuisin olisi hyvin tärkeätä, totesi sisäministeriön
poliisiosaston ylikomisario Mikko Lampikoski Kajaanissa
järjestetyssä Nuoret lainrikkojat -seminaarissa.
- Lähipoliisin ja
sosiaalityöntekijän yhteyspartiointi lähiössä loisi mahdollisuudet
perehtyä paremmin alueen tilanteeseen, hän jatkoi.
Resursseista puutetta
Ennaltaehkäisemisestä ja varhaisesta puuttumisesta on saatu
eri puolilla Suomea hyviä kokemuksia. Käytännön työtä
hankaloittaa monta kertaa resurssipula.
- Kainuun alueella poliisin viroista on täyttämättä noin 20
prosenttia ja se rajoittaa toimintaamme, kertoi Kajaanin
kihlakunnan poliisipäällikkö Antti Karjalainen.
Huumeiden käyttö lisää rikollisuutta ja ilmiö on tuttu myös
Kainuussa. Oman mausteensa soppaan tuo rajan takana
sijaitseva Kostamus, joka poliisien luonnehdinnan mukaan on
pullollaan huumeita.
- Kajaanissa on vähintään 50 huumeiden vakiokäyttäjää ja
lisäksi tulevat muut satunnaiset käyttäjät. Heroiinitapauksia ei
ole tullut tutkintaan vielä yhtään, mutta aineet ovat koko ajan
kovenemassa. Yleisin huumausaine on amfetamiini, kertoi
poliisipäällikkö Karjalainen.
Työ ehkäisee syrjäytymistä
Muuttotappion ja työttömyyden vaivaamassa Kainuussa on
nuorten tekemien rikosten määrä monia muita alueita
korkeammalla tasolla. Tilanteeseen on pohdittu uusia keinoja ja
yksi niistä on Kainuun TE-keskuksen ja Euroopan
sosiaalirahaston rahoittama Mestari-Kisälli-projekti.
Kahden toimintavuoden aikana projektiin on osallistunut
yhteensä 70 työparia, jotka muodostuvat ongelmanuorista ja
heitä työhön opastavista mestareista. Kymmenen kuukauden
projektijakso pitää sisällään kuusi kuukautta työtä erilaisilla
työpajoilla tai kunnan palveluksessa ja neljä kuukautta
opiskelua.
- Mestarilla on kaksimuotoinen rooli. Hän on tavallisen
luotettavan aikuisen malli nuorelle ja samalla tukihenkilöä
muistuttava työhön opastaja, selvitti tutkija Terho Pekkala.
Projektiin osallistuneista kisälleistä 70 prosentilla oli vaikeuksia
ammatillisen koulutuksen suorittamisessa ja 65 prosentilla
aiempia rikostuomioita. Monilla nuorista on myös päihde- tai
mielenterveysongelmia. Kisälleistä 68 prosenttia on suorittanut
projektin loppuun saakka.
- Vaikeimmin sitoutuvien nuorten tavoittamiseksi on edelleen
ponnisteltava. Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen ja
todellisen kumppanuushengen löytyminen edellyttää
muuntumista avoimempaan ja joustavampaa suuntaan,
muistutti Kajaanin seminaarissa puhunut Pekkala.
Kotimaa -sivulle
|