STT-IA, 19.1.2001

- Esimerkkeinä hyvistä yhteistyökokeiluista voidaan mainita sosiaalityöntekijän toimiminen poliisilaitoksessa. Sosiaalityöntekijän saaminen kenttätyöhön myös iltaisin ja viikonloppuisin olisi hyvin tärkeätä, totesi sisäministeriön poliisiosaston ylikomisario Mikko Lampikoski Kajaanissa järjestetyssä Nuoret lainrikkojat -seminaarissa.

- Lähipoliisin ja sosiaalityöntekijän yhteyspartiointi lähiössä loisi mahdollisuudet perehtyä paremmin alueen tilanteeseen, hän jatkoi.

Resursseista puutetta

Ennaltaehkäisemisestä ja varhaisesta puuttumisesta on saatu eri puolilla Suomea hyviä kokemuksia. Käytännön työtä hankaloittaa monta kertaa resurssipula.

- Kainuun alueella poliisin viroista on täyttämättä noin 20 prosenttia ja se rajoittaa toimintaamme, kertoi Kajaanin kihlakunnan poliisipäällikkö Antti Karjalainen.

Huumeiden käyttö lisää rikollisuutta ja ilmiö on tuttu myös Kainuussa. Oman mausteensa soppaan tuo rajan takana sijaitseva Kostamus, joka poliisien luonnehdinnan mukaan on pullollaan huumeita.

- Kajaanissa on vähintään 50 huumeiden vakiokäyttäjää ja lisäksi tulevat muut satunnaiset käyttäjät. Heroiinitapauksia ei ole tullut tutkintaan vielä yhtään, mutta aineet ovat koko ajan kovenemassa. Yleisin huumausaine on amfetamiini, kertoi poliisipäällikkö Karjalainen.

Työ ehkäisee syrjäytymistä

Muuttotappion ja työttömyyden vaivaamassa Kainuussa on nuorten tekemien rikosten määrä monia muita alueita korkeammalla tasolla. Tilanteeseen on pohdittu uusia keinoja ja yksi niistä on Kainuun TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Mestari-Kisälli-projekti.

Kahden toimintavuoden aikana projektiin on osallistunut yhteensä 70 työparia, jotka muodostuvat ongelmanuorista ja heitä työhön opastavista mestareista. Kymmenen kuukauden projektijakso pitää sisällään kuusi kuukautta työtä erilaisilla työpajoilla tai kunnan palveluksessa ja neljä kuukautta opiskelua.

- Mestarilla on kaksimuotoinen rooli. Hän on tavallisen luotettavan aikuisen malli nuorelle ja samalla tukihenkilöä muistuttava työhön opastaja, selvitti tutkija Terho Pekkala.

Projektiin osallistuneista kisälleistä 70 prosentilla oli vaikeuksia ammatillisen koulutuksen suorittamisessa ja 65 prosentilla aiempia rikostuomioita. Monilla nuorista on myös päihde- tai mielenterveysongelmia. Kisälleistä 68 prosenttia on suorittanut projektin loppuun saakka.

- Vaikeimmin sitoutuvien nuorten tavoittamiseksi on edelleen ponnisteltava. Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen ja todellisen kumppanuushengen löytyminen edellyttää muuntumista avoimempaan ja joustavampaa suuntaan, muistutti Kajaanin seminaarissa puhunut Pekkala.

Kotimaa -sivulle